GPS-häiriöillä ei ole ollut suurta vaikutusta hätäpuheluiden paikantamisessa
Itärajan tuntumassa on ilmennyt GPS-häiriöitä kuluneen viikon aikana. Häirintä ei ole kohdistunut hätäkeskuksen toimintaan vaan GPS-verkkoon, jota hyödynnetään muun muassa hätäpuheluiden paikannuksessa.
Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilaisen mukaan Itä-Suomessa ilmenneillä GPS-häiriöillä on ollut hyvin pieniä vaikutuksia hätäpuheluiden paikantamiseen. Vastaavia häiriöitä on ollut havaittavissa aiemminkin.
- Hätäkeskusten toiminta ilmoittajan sijaintitiedon selvittämisessä ei ole pelkästään paikannustekniikan varassa. Hätäkeskuspäivystäjän on ohjeiden mukaan varmistettava aina hätäilmoituksen tekijän sijainti myös suullisesti. Mikäli ilmoittajalla on tiedossa paikan tarkka osoite, pyytää hätäkeskuspäivystäjä aina myös sen, Matilainen toteaa.
Matilaisen mukaan erilaisista teknisistä apuvälineistä huolimatta sijaintitiedon selvittämisessä oleellisessa asemassa on aina hätäilmoituksen tekijän ja hätäkeskuspäivystäjän välinen vuorovaikutus.
Hätäpuheluiden paikannusmenetelmistä 112 Suomi -sovellus, automaattinen AML-paikannus sekä autojen hätäviestipalvelu eCall toimivat älypuhelimen oman GPS-satelliittipaikannustoiminnon avulla. Matkapuhelimen hätäpaikannus sen sijaan toimii GSM-liittymänumeron perusteella, ja paikkatieto saadaan kysytyn liittymän kotiverkko-operaattorin paikannuspalvelimelta.
Tutustu myös
Asenna 112-pikanäppäin puhelimen alkunäytölle
Ensihoidolle välitetyt tehtävät kääntyivät laskuun
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.
Ihmisen kohtaaminen on hätäkeskuspäivystäjän työn ytimessä
Vaikka teknologia kehittyy, ovat hätäkeskuspalvelut jatkossakin pääasiassa ihmisten palvelua ihmisille. Se vaatii vuorovaikutustaitoja, ja itsetuntemusta omien reaktioiden tunnistamiseksi ja kuormituksen rajaamiseksi.
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa 14 200 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävälajeista: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, kaatuminen sekä muu sairastuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätänumeroon tehtiin jouluna 19 700 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia tehtävälajeista heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu. Suurin osa hälytystehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätäkeskuspäivystäjiä valmistui Pelastusopistolta
Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43 valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla perjantaina 20. joulukuuta 2024. Työt hätäkeskuksissa alkavat maanantaina 13. tammikuuta 2025.