Hätäilmoituksen voi tehdä usealla eri tavalla

Viime vuonna Hätäkeskuslaitos vastaanotti lähes 3 miljoonaa hätäilmoitusta. Valtaosa ilmoituksista tehtiin soittamalla hätänumeroon 112. Hätäilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös esimerkiksi tekstiviestitse tai viittomakielellä. Lähitulevaisuudessa myös reaaliaikainen tekstinsyöttö on mahdollista.
Hätänumeroon 112 tulee tehdä hätäilmoitus vain kiireellisissä hätätilanteissa, joissa paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia. Kiireellinen hätätilanne on, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
− Perinteisesti voidaan ajatella, että soittaminen hätänumeroon 112 on ainoa mahdollinen tapa tehdä hätäilmoitus. Näin ei kuitenkaan ole, kertoo kehittämisosaston johtaja Arttu Perttula.
Soittamisen lisäksi hätäilmoituksen hätänumeroon 112 voi tehdä:
- Tekstiviestillä. Hätätekstiviesti on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymistä. Rekisteröinti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Rekisteröinti on kuitenkin poistumassa palvelusta vuoden 2025 aikana.
- eCall-hätäviestipalvelun avulla. Onnettomuuteen joutuneen auton tyyppitiedot, ajoneuvon kulkusuunta ja sijainti välittyvät hätäkeskukseen samalla kun auton ja hätäkeskuksen välille avautuu puheyhteys. Hälytyksen voi tehdä automaattisesti tai manuaalisesti. eCall-palvelu on käytössä maaliskuun 2018 jälkeen tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa.
- Suomalaisella viittomakielellä. Hätätilanteessa 112 Suomi -sovelluksen kautta saa videoyhteyden Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen etäpalvelun tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–16.
- Palo- tai rikosilmoitinlaitteella. Hätäkeskuslaitoksen valvontaan liitetty ilmoitinlaite lähettää hätäkeskukseen automaattisesti ilmoituksen alkavasta palosta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavasta viasta. Palo- tai rikosilmoitinlaitteelta tuleva hälytys ei ole henkilön tekemä. Palveluun liittämisperusteet on kuvattu tarkemmin palo- ja rikosilmoitinlaitteet -sivulla.
Reaaliaikainen tekstinsyöttö tulossa palveluvalikoimaan
RTT eli reaaliaikainen tekstinsyöttö hätäilmoitustapana tulee käyttöön vuonna 2025. Palvelu pohjautuu puhelimen näppäimistöllä kirjoitettuun tekstiin, joka näkyy vastaanottajalle reaaliaikaisesti.
− Jos esimerkiksi kumitat tekstiä, näkyy se samaan aikaan sekä hätäkeskuspäivystäjälle että kirjoittajalle itselle. Käytännössä merkit ilmestyvät vastaanottajalle sitä mukaa kun lähettäjä niitä painaa. Yhteys on reaaliaikainen molempiin suuntiin, kertoo Perttula.
Reaaliaikaisen tekstinsyöttö on EU:n vaatima palvelu, joka perustuu esteettömyysdirektiiviin. Palvelu on ensisijaisesti tarkoitettu niille, jotka eivät pysty puhumaan. Suunnitelmana on, että palvelun saa käyttöön soittamalla hätänumeroon 112 joko suoraan puhelimesta tai 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kun hätäpuhelu yhdistyy, tarjoaa järjestelmä automaattisesti puheen sijaan viestimahdollisuutta. Reaaliaikaisen tekstinsyötön käyttö hätäilmoituksessa ei vaadi rekisteröitymistä ja se on käyttäjälle maksuton.
Kuvat ja videot hätäilmoituksissa
Tämän päivän viestintä ja vuorovaikutustilanteet ovat täynnä kuvia ja videoita.
− Meillekin on tullut paljon esityksiä siitä, että voisimmeko ottaa vastaan kuva- ja videomateriaalia hätäilmoitusten yhteydessä, Perttula toteaa.
Teknisesti videon tai kuvan lähettäminen on mahdollista, mutta niiden käyttöönotto osana hätäilmoitusta vaatii vielä paljon lisäselvitystä sekä aktiivista yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
− Kuvien ja videon liittäminen hätäpuheluun edellyttää mm. riskinarvio-ohjeiden päivittämistä, sillä nykyinen riskinarvio perustuu puheella saatavaan tietoon, ei videokuvaan. EU-sääntelyn mukaan videopuheluna tehtyyn hätäpuheluun pitää myös vastata videopuhelulla, mikä vaatii järjestelmäkehittämistä ja mahdollisesti tiloihin liittyviä järjestelyjä hätäkeskuksissa. Myös kuvamateriaali ja esimerkiksi siinä esiintyvät tunnistettavat henkilöt saattavat aiheuttaa tietosuojahaasteita. Meidän tulee huomioida erityisesti myös päivystäjien työhyvinvointi – millaisia vaikutuksia traumaattisilla kuvilla tai videoilla mahdollisesti olisi omaan henkilöstöömme, Perttula pohtii.
Hätäkeskuslaitos kehittää aktiivisesti palveluita vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia ja tarkkailussa on jatkuvasti uusia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa.
− Tapaamme säännöllisesti yhteistyöviranomaisia, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja keskustelemme erilaisista uusista toimintamalleista ja digitaalisista ratkaisuista heidän kanssaan, toteaa Perttula.
Älylaitteet hätäilmoituksen tekijöinä
Erilaiset älykellot ja älylaitteet voivat myös tehdä hätäilmoituksen automaattisesti käyttäjän puolesta. Hätäilmoitus muodostuu tällöin tekstinä tai koneen tuottamana puheena. Uusi teknologia on luotu auttamaan tilanteissa, joissa avuntarvitsija ei voi itse hälyttää apua, mutta haasteeksi nousee kommunikoinnin puute hätäkeskuspäivystäjän ja kansalaisen välillä.
− Ilman aitoa vuoropuhelua on vaikea tunnistaa hätätilanne tai hälyttää oikea viranomainen paikalle. Tämä on yksi olennainen palvelukriteerimme tällä hetkellä. Olemme kuitenkin avoimia 112-palveluiden kehittämiselle ja monipuolistamiselle, kertoo Perttula.
Älylaitteet ja niiden kehittyminen tuottavat uusia innovaatioita, joita myös hätäkeskustoiminnan kehittämisessä huomioidaan.
− Uusia innovaatioita syntyy digitalisaation myötä nopealla tahdilla, mutta meidän toiminnassa ne tulevat käyttöön kuitenkin vähän hitaammalla syklillä. Hätäkeskuspalvelun kriittisyyden vuoksi meidän on aina varmistettava se, että uudet palvelumuodot ovat ehdottoman turvallisia käyttäjälle ja tärkeintä on mahdollistaa vuorovaikutus hätäkeskuspäivystäjän ja hätäilmoituksen tekijän välillä, Perttula muistuttaa.
Edit 4.7.2023: Lisätty ruotsinnos uutisesta.
Edit 12.7.2023: lisätty nostokuva.
Tutustu myös
Hätäkeskuksissa varaudutaan päättäjäisviikonloppuun
Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
Hätäilmoitusten määrää voidaan verrata säähän; mitä kauniimpaa ja lämpimämpää on, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, erilaiset tapaturmat sekä vesillä sattuvat onnettomuudet.
Kaksikielinen päivystäjäkurssi valmistui Pelastusopistolta
Kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi 44 valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla perjantaina 6. kesäkuuta 2025. Kurssin valmistuminen vahvistaa Hätäkeskuslaitoksen ruotsinkielistä palvelutasoa.
Katso kesän tärkeimmät puhelinnumerot ja ohjeet
Tähän uutiseen on koottu muistilista palveluista, joita voit tarvita erityisesti kesällä. Kaikki ongelmatilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista.
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan TV:ssä 6. kesäkuuta
Testin tarkoituksena on kokeilla vaaratiedotejärjestelmän toimivuutta. Kokeilu aloitetaan 6.6.2025 klo 12.00.
Koulut päättyivät – hätänumeroon 13 800 ilmoitusta
Viikonloppuna juhlittiin koulujen päättymistä ja kesäloman alkua eri puolilla Suomea. Hätälinjalla päättäjäisviikonloppu näyttäytyi normaalia kesäviikonloppua vilkkaampana, ja nuoria koskevia tehtäviä oli tavallista enemmän.