Hätäilmoitus viittomakielellä -kokeilu jatkuu ensi vuoden
Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilussa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kesällä 2021 alkanutta kokeilua on päätetty jatkaa vuoden 2023 loppuun.
Kokeilu on suunnattu kuulovammaisille henkilöille, joiden äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Kokeilussa selvitetään, miten 112 Suomi -sovellus ja Kelan etäpalvelu soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan sekä miten palvelua voisi kehittää. Kesällä 2021 alkanut kokeilu sai jatkoa vuoden 2023 loppuun.
– Koska kyseessä on uusi palvelu, toimintamalli hakee vielä paikkaansa. Hätäkeskuslaitos on järjestänyt pilotin rahoituksen ensi vuodeksi, ja tuona aikana on tarkoitus hakea pysyvää toimintamallia. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta meille onkin erittäin tärkeää, että kokeilu saa jatkoaikaa palvelun vähäisestä käytöstä huolimatta. Teemme myös parhaillaan esiselvitystä reaaliaikaisen pikaviestintäpalvelun kehittämisestä eli chat-palvelusta hätäilmoituksen tekemiseen, sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio.
– Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Hätäilmoituksen voi tehdä kuka tahansa suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva henkilö. Hätäilmoituksen tekijän ei siis tarvitse olla vammaisten tulkkauspalvelun asiakas, muistuttaa Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.
Miten hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä?
Hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Sovellus kannattaa ladata omaan laitteeseen ennen mahdollista hätätilannetta.
Hätätilanteessa asiakas saa 112 Suomi -sovelluksessa videoyhteyden Kelan etäpalvelun viittomakielen tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–16.
Linkki hätäetätulkkaukseen on myös 112.fi:ssä ja kela.fissä. Hätäilmoituksen voi jatkossakin tehdä myös hätätekstiviestillä rekisteröidyttyään palveluun.
Katso tiedote viittomakielellä
Katso tiedote viittomakielellä
Lue lisää hätätekstiviestistä
Lue lisää vammaisten tulkkaupalvelusta
Tutustu myös
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa 14 200 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin jouluna 19 700 ilmoitusta
Ensihoidolle välitetyt tehtävät kääntyivät laskuun
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.
Ihmisen kohtaaminen on hätäkeskuspäivystäjän työn ytimessä
Vaikka teknologia kehittyy, ovat hätäkeskuspalvelut jatkossakin pääasiassa ihmisten palvelua ihmisille. Se vaatii vuorovaikutustaitoja, ja itsetuntemusta omien reaktioiden tunnistamiseksi ja kuormituksen rajaamiseksi.
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa 14 200 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävälajeista: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, kaatuminen sekä muu sairastuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätänumeroon tehtiin jouluna 19 700 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia tehtävälajeista heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu. Suurin osa hälytystehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätäkeskuspäivystäjiä valmistui Pelastusopistolta
Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43 valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla perjantaina 20. joulukuuta 2024. Työt hätäkeskuksissa alkavat maanantaina 13. tammikuuta 2025.