Hätäilmoitus viittomakielellä -kokeilu jatkuu ensi vuoden

Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilussa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kesällä 2021 alkanutta kokeilua on päätetty jatkaa vuoden 2023 loppuun.
Kokeilu on suunnattu kuulovammaisille henkilöille, joiden äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Kokeilussa selvitetään, miten 112 Suomi -sovellus ja Kelan etäpalvelu soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan sekä miten palvelua voisi kehittää. Kesällä 2021 alkanut kokeilu sai jatkoa vuoden 2023 loppuun.
– Koska kyseessä on uusi palvelu, toimintamalli hakee vielä paikkaansa. Hätäkeskuslaitos on järjestänyt pilotin rahoituksen ensi vuodeksi, ja tuona aikana on tarkoitus hakea pysyvää toimintamallia. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta meille onkin erittäin tärkeää, että kokeilu saa jatkoaikaa palvelun vähäisestä käytöstä huolimatta. Teemme myös parhaillaan esiselvitystä reaaliaikaisen pikaviestintäpalvelun kehittämisestä eli chat-palvelusta hätäilmoituksen tekemiseen, sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio.
– Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Hätäilmoituksen voi tehdä kuka tahansa suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva henkilö. Hätäilmoituksen tekijän ei siis tarvitse olla vammaisten tulkkauspalvelun asiakas, muistuttaa Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.
Miten hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä?
Hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Sovellus kannattaa ladata omaan laitteeseen ennen mahdollista hätätilannetta.
Hätätilanteessa asiakas saa 112 Suomi -sovelluksessa videoyhteyden Kelan etäpalvelun viittomakielen tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–16.
Linkki hätäetätulkkaukseen on myös 112.fi:ssä ja kela.fissä. Hätäilmoituksen voi jatkossakin tehdä myös hätätekstiviestillä rekisteröidyttyään palveluun.
Katso tiedote viittomakielellä
Katso tiedote viittomakielellä
Lue lisää hätätekstiviestistä
Lue lisää vammaisten tulkkaupalvelusta
Tutustu myös
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.
Huh hellettä!
Kauniit ilmat ovat saaneet ihmiset liikkeelle. Helle näkyy myös hätäpuheluiden määrässä ja ajoittain hätälinjan odotusajat voivat olla hieman normaalia pidempiä. Jos hätälinjalla on hetkittäinen ruuhka, älä katkaise puhelua vaan odota linjalla.
Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa
Myrskyt aiheuttavat erilaisia ongelmia ja tuhoja, kuten puiden kaatumisia ja sähkökatkoja. On tärkeää tietää, milloin myrskyn aiheuttamissa haasteissa on syytä soittaa hätänumeroon ja miten myrskyn aiheuttamiin hätätilanteisiin voi varautua.
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Tekstiviestin voi nyt lähettää hätänumeroon 112 mistä puhelinnumerosta tahansa. Palvelu on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia kuulemisen tai puheen tuottamisen kanssa.