Hätäkeskuslaitoksen toimintaan voi nyt tutustua verkkojulkaisusta
Uudessa Hätäkeskustoiminta Suomessa -julkaisussa kuvataan ytimekkäästi Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja palveluita. Julkaisu on suunnattu kaikille 112-toiminnasta ja virastosta kiinnostuneille. Myös sidosryhmät voivat hyödyntää julkaisua omassa toiminnassaan.
Traumasta voi puhua
112 Hätäkeskus -podcastin kolmannen jakson aiheina ovat posttrauma sekä siihen liittyvä posttrauma-työpaja, joista keskustelemassa ovat vuoromestari Miia Pohjolainen ja psykoterapeutti Markku Andelin. Keskustelua johtaa viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.
Vastuullisuusraportissa uudet tunnusluvut
Hätäkeskuslaitos julkaisi huhtikuussa 2022 ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Tänä vuonna raporttiin tehtiin päivitykset tunnuslukuihin ja tilastoihin. Sisällöltään päivitetty raportti on edellisen kaltainen.
Kansalaisten toiminta onnettomuuspaikalla näkyy sekä hätäkeskuspäivystäjän että palomestarin työssä
Hätäkeskuslaitoksella ja pelastuslaitoksilla törmätään ajoittain samanlaisiin ilmiöihin ja asioihin. Osa tällaisista liittyy liikenteeseen sekä onnettomuuspaikalla toimimiseen.
eCall tuo turvaa tilanteisiin, joissa kuljettaja ei voi hälyttää apua itse
Viime aikoina on uutisoitu ajoneuvojen automaattisista hätäpuhelujärjestelmistä. Niistä paneurooppalainen eCall muodostaa yhteyden suoraan lähimpään hätäkeskukseen, ja lähettää tietoa suoraan hätäkeskustietojärjestelmään.
Hätäilmoitusten määrä nousi koronakriisiä edeltävälle tasolle

Hätäkeskuslaitos vastaanotti tammi-kesäkuun 2022 aikana 1 396 000 hätäilmoitusta. Määrä on yli 5 % suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Koronakriisi rajoituksineen on kahden viime vuoden aikana vaikuttanut laskevasti hätäilmoitusten määrään. Tammi-kesäkuun 2022 aikana hätäilmoitusten kokonaismäärä nousi jälleen pandemiaa edeltävälle tasolle.
Vs. suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan Hätäkeskuslaitos välitti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1 396 000 hätäilmoitukseen perustuen 721 000 tehtävää muille viranomaisille. Loput tehtävistä hoidettiin hätäkeskuksen neuvonnan ja opastuksen avulla. Hopearuohon mukaan välitettyjen tehtävien kokonaismäärässä oli kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (703 000 tammi-kesäkuussa 2021). Kasvua on nähtävissä erityisesti ensihoidon ja sosiaalitoimen tehtävämäärissä. Välitetyt tehtävät jakautuivat viranomaisille seuraavasti: ensihoito 57%, poliisi 33%, pelastus 6%, sosiaalipäivystys 4%.
- Hätäkeskuslaitoksen neuvonnalla ja opastuksella hoidettavien tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista on perinteisesti noin puolet. Hätä on ilmoittajan mukaan monesti hyvin iso, mutta huolellisella, hätääntymättömällä ja ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voikin todeta, ettei tilanteessa ole paikalle hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin ilmoittajalle neuvotaan, mihin hän voi olla yhteydessä tai miten hän voi omalla toiminnallaan ratkaista tilanteen.
Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin 3 sekunnissa
Hätäilmoitusten vastausaika parani tammi-kesäkuussa yhdellä sekunnilla viime vuoden vastaavan aikaan verrattuna ollen keskimäärin 3 sekuntia. Vastausajan kehittymisestä huolimatta yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän työkuorma kasvoi alkuvuonna merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Vastattuja hätäilmoituksia toteutunutta henkilötyövuotta kohti oli tammi-kesäkuun aikana 6 430 kpl (5 660 kpl).
- Hätäkeskuspäivystäjien jo ennestään suuren työkuorman kasvuun vaikuttivat hätäilmoitusmäärän lisääntyminen, alkuvuoden heikompi virkojen täyttöaste verrattuna viime vuoteen sekä muut henkilöstön normaalit poistumat. Hyvä tulos vastausajassa saavutettiin kuitenkin henkilöstöresurssien tehokkaalla käytöllä sekä kehittämällä työvuorosuunnittelua ja verkottunutta toimintamallia.
Neljäsosa hätäilmoituksista ei kuulu hätäkeskuksen hoidettavaksi
Hätänumeron oikeassa ja asianmukaisessa käytössä on paljon parannettavaa. Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat noin 353 000 (308 000) sisältönsä puolesta hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 333 000 (287 000) ja ilkivaltaisesti soitettuja 20 000 (21 000). Hätäkeskukseen kuulumattomien puhelujen määrä on 25 prosenttia kaikista hätäilmoituksista.
- Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. Hätäkeskuksiin kuulumattomien puhelujen määrä on joka tapauksessa edelleen suuri ja ne vievät paljon ylimääräistä aikaa hätäkeskuspäivystäjien työstä. Jatkamme edelleen huomion kiinnittämistä hätänumeron oikeaan käyttöön ja pyrimme muun muassa viestinnän avulla vähentämään hätäkeskuksiin kuulumattomia puheluita.