Henkilöstötilanne sekä työtyytyväisyys paranivat alkuvuonna
Alkuvuoden aikana Hätäkeskuslaitokseen rekrytoitiin 61 uutta hätäkeskuspäivystäjää, sairauspoissaolot kääntyivät laskuun ja henkilökunnan työtyytyväisyys lisääntyi.
Hätäkeskuslaitoksen puolivuotisraportin mukaan henkilöstömäärä oli kesäkuun lopulla 656 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 614 henkilötyövuotta. Alkuvuoden aikana hätäkeskuspäivystäjien henkilöstötilanne parani uusilla rekrytoinneilla. Tammi-kesäkuun aikana Pelastusopistolta valmistui kolme hätäkeskuspäivystäjäkurssia, joista rekrytoitiin 61 uutta hätäkeskuspäivystäjää. Uudet päivystäjät sijoitettiin hätäkeskuksiin ympäri Suomea.
Uusien hätäkeskuspäivystäjien työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen kiinnitettiin alkuvuoden aikana erityistä huomiota. Tiiviimmän seurannan avulla on voitu paremmin tukea työssä onnistumista, ohjata oikean tuen piiriin ja reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin jo ennalta.
− Tämän vuoden tulokkaat ovat saaneet heti laajemmat palvelut käytettäväksi. Heille tehtiin mm. laajennettu työhöntulotarkastus, missä arvioitiin sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa työterveyden toimesta. Näiden toimenpiteiden avulla olemme voineet tarjota apua, tukea ja ohjausta nopeammin, kertoo henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.
Alkuvuoden onnistuneista rekrytoinneista huolimatta toimipisteiden välillä on kuitenkin edelleen eroja virkojen täyttöasteissa ja hätäkeskuspäivystäjille on vielä paikkoja tarjolla. Varsinkin Vaasan ja Keravan hätäkeskuksissa on tarvetta kaksikielisille hätäkeskuspäivystäjille. Uusien hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on kuitenkin edelleen haastavaa.
− Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavia hakijoita ei työmarkkinoilla juuri ole. Lisäksi erityisesti kaksikielisistä hätäkeskuspäivystäjistä on pulaa. Tammikuussa 2024 alkaa kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, jolla tilannetta pyritään parantamaan, toteaa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio nykyisestä henkilöstötilanteesta.
Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun
Operatiivisen henkilöstön eli hätäkeskussaleissa työskentelevien henkilöiden sairauspoissaolot olivat 1.1.-30.6.2023 välisenä aikana 17,1 työpäivää/henkilö, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 22,8. Hallinto- ja tukihenkilöstön poissaolot olivat 6,2 työpäivää/henkilö. Koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat alkuvuoden aikana 15 päivää/htv. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,3 päivää/htv (2022: 19,3 päivää/htv).
− Viime vuonna korona näkyi vielä sairauspoissaolojen korkeassa määrässä. Tämän vuoden ensimmäisen puolen vuoden lukujen perusteella voimme olla tyytyväisiä sairauspoissaolojen laskusuunnasta. Olemme aktiivisesti panostaneet työkykyjohtamiseen ja työhyvinvointiin, mikä osaltaan näkyy nyt sairauspoissaolojen vähentymisessä, Koskela sanoo tyytyväisenä.
Operatiivisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrää on pyritty vähentämään työhyvinvointi- ja esihenkilötoimintaa sekä työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä kehittämällä.
− Olemme nostaneet työhyvinvoinnin osaksi strategista johtamistamme, mikä näkyy konkreettisesti arjen päätöksenteoissa, henkilöstön osallistamisen aktivoinnissa ja kehittämisessä sekä hyvän johtajuuden tukemisessa. Tavoitteenamme on hyvinvoiva henkilöstö, joka viihtyy työssä, Vainio kiteyttää.
Tyytyväisyys työhön lisääntyi
Henkilökunnan työtyytyväisyys oli alkuvuoden aikana 3,43 (asteikko 1-5). Työtyytyväisyys nousi edelliseen mittaukseen verrattuna (2021: 3,25). Henkilöstö voi nyt paremmin kuin koskaan aiemmin työtyytyväisyyden mittaushistoriassa virastossa.
Työssä viihtymisellä on ollut myös vaikutusta vakituisen henkilöstön vaihtuvuuteen. Alkuvuoden aikana henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 2,8 prosenttiyksikköä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 4,1. Hätäkeskuslaitoksen lähtövaihtuvuus on pysynyt matalalla tasolla verrattuna muihin valtion virastoihin.
− Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä työtyytyväisyyden parantamiseksi. Työhyvinvointia on rakennettu pienillä askelilla, mutta pitkän aikavälin tähtäimellä. Hienoa, että tehty työ näkyy jo tuloksissa. Työtä on kuitenkin edelleen jäljellä. Jatkamme määrätietoisesti työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämistä ympäri vuoden, kertoo Vainio.
