Lapsille opetetaan hätätilanteiden tunnistamista
Lapset ovat erinomaisia hätäilmoituksen tekijöitä, vaikkei heidän koskaan soisi joutuvan hätätilanteisiin. Lapsille on kuitenkin tärkeää opettaa hätänumeron oikeaa käyttöä siinä missä aikuisillekin.
Kadonneiden lasten auttamisjärjestö Missing Children Europe koordinoi käynnissä olevaa KEEP SAFE -hanketta, jota Suomessa tehdään Lasten perusoikeudet ry:n johdolla. Hätäkeskuslaitos osallistuu huhtikuussa alkaneeseen hankkeeseen, jonka keskiössä Suomessa on viestiä hätänumeron 112 oikeasta käytöstä, mutta myös kadonneiden lasten numerosta 116 000. Hätänumeron oikean käytön osalta keskeistä on opettaa lapsille hätätilanteen tunnistamista, ja varustaa vanhempia ja huoltajia keskustelemaan hätänumerosta 112 lasten kanssa.
− Hätäkeskuksissa vastaanotetaan päivittäin lasten tekemiä ilmoituksia, ja niihin liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Lapsen kokemus hädästä voi liittyä johonkin arjen yllättävään tilanteeseen kuten kodin sähkökatkokseen tai koiran karkaamiseen pihapiiristä, jolloin luonnollisesti neuvotaan soittamaan huoltajalle. Kiireellisessä hätätilanteessa ei kuitenkaan tule aliarvioida lasten kykyä toimia. Toisen kokonaisuuden muodostavat lasten tekemät pilailusoitot, kertoo viestintäasiantuntija Patrick Tiainen Hätäkeskuslaitokselta.
Lapsella on halu auttaa
Moni hätäkeskuspäivystäjä kokee, että lapsi on mitä parhain hätäilmoituksen tekijä. Lapsi on rehellinen, ja vastaa kysymyksiin suoraan. Kysymykset pyritään esittämään lapsille heidän ikätasonsa huomioiden, minkä vuoksi heidän ikää yleensä kysytäänkin ilmoituksen yhteydessä. Lasten kanssa pyritään käyttämään yksinkertaista kieltä, ja jättämään pois viranomaisten kapulakieli ja ammattislangi. Esimerkiksi osoite ja paikkakunta ovat lapsille vaikeita käsitteitä, jolloin lasta voidaan pyytää kuvailemaan lähistöllä olevia tuttuja asioita, esimerkiksi lähikauppa tai koulu.
− Kielellinen vuorovaikutus on aina erilaista lasten kanssa, ja on tärkeää antaa aikaa ja olla läsnä. Lapsen on tärkeä kokea, että päivystäjä on läsnä auttaakseen häntä, Patrick kertoo.
Hätätilanteet eivät kuitenkaan ole lapsen vastuulla. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on olla turvallinen ja johdonmukainen aikuinen, joka ohjeistaa lasta tai nuorta toimimaan oikein yllättävässä tilanteessa. Hyvä vuorovaikutus turvallisen aikuisen kanssa pitää yllä lapsen toimintakykyä, jolloin kiperistäkin tilanteista selvitään yhdessä.
− Kun hätälinjalla kuulen, että soittajana on lapsi, herää minussa monenlaisia tunteita. Usein kysyn itseltäni, missä aikuiset ovat. Toisaalta lapset ovat reippaita ja rehellisiä soittajia, ja päivystäjän ammattitaitoa hyödyntämällä on mahdollista saada lapselta paljon tietoa tapahtumasta. Lapsi myös toimii annettujen ohjeiden mukaan, hätäkeskuspäivystäjä Niina Sairila kommentoi.
Niina on valmistunut hätäkeskuspäivystäjäksi vuonna 2022, ja opintoihin kuuluvan seminaarityön aiheeksi Niina valitsikin päivystäjän vuorovaikutuksen lasten ja nuorten kanssa. Vuonna 2023 Niina vastasi jo yli 10 000 hätäpuheluun, joista moni oli lasten ja nuorten soittamia.
− Hätäkeskuspäivystäjä on puhelimen päässä se turvallinen aikuinen, joka auttaa lasta hädän hetkellä. Olen itsekin äiti, ja tämä on varmasti helpottanut lasten ja nuorten kohtaamista, ja olen aina ollut paljon tekemisissä eri-ikäisten lasten kanssa. Tiedän, että meillä on hyviä ja ammattitaitoisia päivystäjiä ilman, että he itse ovat vanhempia. Lapselle ollaan läsnä, kehutaan ja kannustetaan jotta hän saa rohkeutta kertoa asioita. Lapsella on aito halu auttaa, eikä lapsen kykyä toimia hätätilanteessa tule aliarvioida, Niina lisää.
