Palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyvät sopimusehdot muuttuvat marraskuun alussa

Hätäkeskuslaitoksen valvonnassa olevien palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyvät sopimusehdot muuttuvat 1.11.2022 alkaen. Uusissa sopimusehdoissa on tarkennettu muun muassa asiakkaan ja Hätäkeskuslaitoksen väliset vastuut. Sopimusehtojen muutos ei vaadi toimenpiteitä asiakkaalta.
Tärkeimmät sopimusehtojen muutokset koskevat yritys- ja yhteisöasiakkaiden sähköistä asiointia, yhteyshenkilöiden tavoittelemista rikosilmoitinhälytyksen yhteydessä, kohdekohtaisia sopimuksia sekä ilmoitinlaitetestausta.
Jatkossa yritys- ja yhteisöasiakkaiden tulee asioida ensisijaisesti Hätäkeskuslaitoksen sähköisen ILMO-järjestelmän kautta. Rikosilmoitinlaitteiden hälytysten yhteydessä Hätäkeskuslaitos tulee jatkossa tavoittelemaan yhteyshenkilöitä ainoastaan poliisin pyynnöstä. Jokaisesta Hätäkeskuslaitokseen liitettävästä kohteesta tulee tehdä erillinen sopimus, johon laskutus perustuu. Laitteen testaamattomuus ei keskeytä laskutusta. Uusiin sopimusehtoihin on tarkennettu myös mitä ilmoitinlaitetestauksella tarkoitetaan.
Uudet sopimusehdot on lähetetty asiakkaille etukäteen tutustuttavaksi. Sopimusehdot päivitetään 112.fi -verkkosivustolle, kun muutokset astuvat voimaan 1.11.2022.
Hätäkeskuslaitokseen on liitetty noin 20 600 palo- ja rikosilmoitinlaitetta, jotka antavat alkavasta palosta, rikoksesta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavasta viasta automaattisesti välittömän ilmoituksen hätäkeskukseen. Ohjeita asiointiin ja ILMO-kirjautumiseen sekä valtuutuksen hakemiseen löytyy 112.fi-verkkosivujen palo- ja rikosilmoitinlaitteiden palveluja käsitteleviltä sivuilta.
ILMO-järjestelmällä tarkoitetaan Hätäkeskuslaitoksen palo- ja rikosilmoitinlaiteasiakkaiden sähköistä asiointipalvelua, jossa asiakkaat voivat lähettää liittymishakemuksen, tarkastella ja ylläpitää sopimuksia sekä irtisanoa sopimuksen. Ilmo-järjestelmä julkaistiin joulukuussa 2021 yritys- ja yhteisöasiakkaiden käyttöön.
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.