Viraston 20-vuotista taivalta juhlistettiin sidosryhmien kanssa

Syyskuun 9. päivä järjestetyssä juhlatilaisuudessa jaettiin Hätäkeskuslaitoksen ansioristejä.
Hätäkeskuslaitoksen 20-vuotisjuhlallisuuksia jouduttiin koronakriisin vuoksi siirtämään vuodella eteenpäin. Juhlaan osallistui keskeisiä henkilöitä viraston 20-vuotisen historian varrelta sekä merkittäviä yhteistyökumppaneita.
Viraston johtaja Taito Vainio jakoi Kalastajatorpalla järjestetyssä tilaisuudessa Hätäkeskuslaitoksen myöntämät ansioristit. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle myönnetyt ansioristit jaetaan vuosittain henkilöstölle suunnatuissa juhlatilaisuuksissa.
Kuvassa Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio.
Kultainen ansioristi soljella
Janne Koivukoski
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen johtajana (2001) sekä sisäministeriön vt. pelastusylijohtajana. Merkittävä rooli Hätäkeskuslaitoksen perustamisen valmistelussa.
Esko Koskinen
Toiminut sisäministeriön pelastusylijohtajana ja kansliapäällikkönä. Merkittävä rooli Hätäkeskuslaitoksen perustamisen valmistelussa.
Martti Kunnasvuori
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen johtajana (2007-2019).
Jyrki Landstedt
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen johtajana (2002-2006).
Marko Nieminen
Toiminut Pirkanmaan hätäkeskuksen viestipäällikkönä, TOTI-hankkeen projektipäällikkönä. Hätäkeskuspalvelut-osaston ja operatiivisen osaston johtajana. Merkittävä rooli hätäkeskuspalveluiden kehittämisessä.
Pentti Partanen
Toiminut sisäministeriön pelastusylijohtajana. Merkittävä rooli Hätäkeskuslaitoksen perustamisessa.
Kultainen ansioristi
Jukka Alenius
Toiminut Lapin hätäkeskuksen johtajana sekä Oulun hätäkeskuksen apulaispäällikkönä ja päällikkönä.
Markus Grönholm
Toiminut Helsingin hätäkeskuksen johtajana.
Markku Grönlund
Hätäkeskuslaitoksen toimitilojen rakennuttaja.
Johanna Hakala
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen HAKMU-hankkeen hankejohtajana. Valmistellut hätäkeskustoimintaa koskevaa lakia sisäministeriön pelastusosaston hätäkeskusyksikössä.
Juha Harmaa
Toiminut Varsinais-Suomen hätäkeskuksen johtajana sekä Turun hätäkeskuksen päällikkönä.
Jaana Hassinen
Toiminut Keski-Suomen hätäkeskuksen viestipäällikkönä ja johtajana.
Teemu Hassinen
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen ohjaus- ja ennakointiosaston johtajana.
Petteri Haverinen
Toiminut Etelä-Savon hätäkeskuksen johtajana.
Jyrki Heinonen
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkönä.
Petteri Helisten
Toiminut Pohjois-Savon hätäkeskuksen johtajana.
Anne Holmlund
Toiminut sisäministerinä Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen aikana.
Jukka Jalasvuori
Toiminut Keski-Suomen hätäkeskuksen johtajana.
Sauli Jalonen
Toiminut Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen johtajana, Pohjois-Savon hätäkeskuksen viestipäällikkönä sekä Kuopion hätäkeskuksen apulaispäällikkönä.
Antti Jeronen
Toiminut Satakunnan hätäkeskuksen johtajana.
Aatos Juurijoki
Toiminut Satakunnan hätäkeskuksen johtajana.
Heikki Koponen
Toiminut Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen johtajana.
Ulla Kumpulainen
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen vt. johtajana.
Mika Kättö
Osallistunut alkuperäisen hätäkeskustoimintaa koskevan lain valmisteluun sisäministeriön edustajana.
Olavi Lampinen
Toiminut Lapin hätäkeskuksen johtajana.
Kyösti Lehtonen
Toiminut Hämeen hätäkeskuksen johtajana sekä Hätäkeskuslaitoksen kehittämisyksikön johtajana.
Heidi Lepistö
Toiminut Etelä-Savon hätäkeskuksen johtajana.
Päivi Nerg
Toiminut sisäministeriön kansliapäällikkönä.
Kari Nevalainen
Toiminut Pohjois-Savon hätäkeskuksen viestipäällikkönä ja johtajana sekä Kuopion hätäkeskuksen päällikkönä.
Risto Puumalainen
Toiminut Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen viestipäällikkönä ja johtajana.
Eija Railanmaa
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen hallintojohtajana sekä vt. johtajana.
Kari Rajamäki
Toiminut sisäministerinä Hätäkeskuslaitoksen perustamisvaiheessa.
Jouko Rytkönen
Toiminut Pirkanmaan hätäkeskuksen johtajana.
Tapio Saarinen
Toiminut Keski-Suomen hätäkeskuksen johtajana sekä TOTI-hankkeen hankejohtajana.
Päivi Sillanaukee
Toiminut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä.
Ari Tielinen
Toiminut Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen johtajana.
Pekka Tulokas
Valmistellut hätäkeskustoimintaa koskevaa lakia sisäministeriön pelastusosaston hätäkeskusyksikössä. Toiminut hätäkeskusyksikön päällikkönä sisäministeriössä sekä Hätäkeskuslaitoksen tulosohjaajana.
Ritva Viljanen
Toiminut sisäministeriön kansliapäällikkönä.
Timo Vuola
Toiminut Hätäkeskuslaitoksen vt. johtajana.
Hopeinen ansioristi
Ilpo Helismaa
Päävalmistelijana hätäkeskustoimintaa koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelussa.
Kimmo Himberg
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina keskeinen rooli hätäkeskuspäivystäjäkurssien poliisijakson toteutuksessa.
Maija Norilo
Sisäministeriön edustajana keskeinen rooli Hätäkeskuslaitoksen talouteen liittyvässä valmistelussa ja seurannassa useiden vuosien ajan.
Mervi Parviainen
Pelastusopiston rehtorina keskeinen rooli hätäkeskuspäivystäjäkurssien toteutuksessa.
Kätlin Alvela
Häirekeskus Estonia (Director General). Pitkäaikainen kansainvälinen yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Gunnar Bergström
SOS Alarm Sweden. Pitkäaikainen kansainvälinen yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Maria Khorsand
SOS Alarm (CEO) Sweden. Pitkäaikainen kansainvälinen yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Janek Laev
Häirekeskus Estonia. Pitkäaikainen kansainvälinen yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Kaili Tamm
Häirekeskus Estonia. Pitkäaikainen kansainvälinen yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Björn Skoglund
SOS Alarm Sweden. Pitkäaikainen kansainvälinen yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Edit 14.7.2023: lisätty historia ontologiaan
Tutustu myös
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.