Vastuullisuus on olennainen osa arjen työtä

Hätäkeskuslaitos tukee valtionhallinnon vastuullisuustyön läpinäkyvyyttä julkaisemalla ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Raportissa nostetaan esille kolme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joiden saavuttamista Hätäkeskuslaitos edistää omalla toiminnallaan.
Raportin taustalla on valtiokonttorin ohjeistus, jossa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia suositellaan laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportti. Valtiokonttori laatii raporteista valtiotasoisen yhteenvedon, joka tarjoaa sidosryhmille kokonaiskuvan valtionhallinnossa tehtävästä työstä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Hätäkeskuslaitoksen vastuullisuusraportoinnin kehyksenä on Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, ja siinä asetetut 17 tavoitetta. Näistä tavoitteista virasto on valinnut kolme, joihin organisaation toiminnalla voidaan vaikuttaa: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille (Tavoite 3), Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä (Tavoite 10) ja Kulutus ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen (Tavoite 12).
Terveellinen elämä ja hyvinvointi
Terveyttä ja hyvinvointia koskeva tavoite liittyy kiinteästi Hätäkeskuslaitoksen ydintehtävään, hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen laadukkaasti, luotettavasti ja yhdenvertaisesti. Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli tiedonvälittäjänä niin normaalioloissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin.
Tekemällä sujuvaa ja tehokasta yhteistyötä auttamisen ketjuun kuuluvien viranomaisten kanssa, Hätäkeskuslaitos edistää kansalaisten turvallisuutta ja takaa terveellistä elämää ja hyvinvointia kaiken ikäisille. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta Hätäkeskuslaitos sovittaa yhteen kiireellisten hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista. Hätäkeskustoiminta on täten yksi niistä tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan väestön turvallisuuden tunteeseen sekä luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan.
Eriarvoisuuden vähentäminen
Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on tuottaa hätäkeskuspalvelut mahdollisimman yhdenmukaisesti riippumatta kansalaisuudesta, etnisestä taustasta, asuinpaikasta tai muista apua tarvitsevan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Erityisryhmien tarpeisiin on räätälöityjä palveluja, kuten esimerkiksi mahdollisuus tehdä hätäilmoitus tekstiviestillä, tulkkauspalvelu yli 30 kielelle, eCall-hälytyspalvelu, vaaratiedotteiden antaminen eri saamenkielillä, sijaintitietolomakkeet turisteja ym. varten yhdeksällä eri kielellä, 112 Suomi -sovellus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä viittomakielen tulkkauspalvelu yhteistyössä KELA:n kanssa.
Uusia, yhdenvertaisuutta parantavia hätäilmoitustapoja suunnitellaan jatkuvasti. Yksi esimerkki on Euroopan hätänumerojärjestön organisoima ”Pan-European Mobile Emergency Apps” -projekti (PEMEA), jossa toteutetun arkkitehtuurin avulla eurooppalaiset 112-sovellukset toimivat yli maiden rajojen.
Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys
Yhteiskuntavastuun käsite liittyy tiiviisti kestävän kehityksen periaatteisiin. Hätäkeskuslaitos onkin sitoutunut tulevina vuosina tuottamaan hätäkeskuspalvelut entistä energiatehokkaammin, kiinnittämään huomiota viraston toimitilojen energiatehokkuuteen ja toteuttamaan hankinnat kestäviä tuotantotapoja edistäen sekä pyrkimällä vähentämään matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.
Ensimmäinen vastuullisuusraportti
Nyt julkaistu vastuullisuusraportti on Hätäkeskuslaitoksen ensimmäinen, joten vertailua aiempien vuosien tavoitteiden toteutumiseen ei voitu tehdä. Yhtenä kehittämistarpeena Hätäkeskuslaitoksessa on tunnistettu lisätä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden käsittelyä siten, että ne ovat osa päivittäistä agendaa organisaatiossa.
Se även
Nöd- och problemsituationer utomlands – gör så här
Positionsinformationen kan rädda människoliv
Den finländska nödcentralsverksamheten väcker internationellt intresse
Nöd- och problemsituationer utomlands – gör så här
Endast cirka hälften av finländarna vet att nödnumret 112 fungerar i alla EU-länder. Samtal till 112 i Europeiska unionens medlemsländer styrs alltid till nödcentralen i respektive land.
Sociala nödsituationer kräver tid av den som hjälper
Nödcentralsverket förmedlar uppdrag också till social- och krisjouren. Antalet sådana uppdrag ökade med 4 procentenheter år 2024 jämfört med året innan och överskred antalet uppdrag till räddningsväsendet.
En fjortonårings agerande förhindrade större skador
Juho Karkiainens agerande vid rökobservationen och hans mod att göra en nödanmälan möjliggjorde att terrängbranden kunde begränsas i ett tidigt skede. Tack vare Juho kunde nödcentralen snabbt larma räddningstjänsten och förmedla viktiga tilläggsuppgifter.
Mobbning kan vara ett brott – identifiering av nödsituationer är avgörande
Det är viktigt att prata med barn och unga om betydelsen av att göra en nödanmälan. Till exempel är fysiskt våld alltid ett brott, även om det skulle kallas mobbning. En pågående våldssituation är alltid en anledning att ringa nödnumret 112.
Snabb insats och platsinformation är avgörande vid räddning ur vatten
Under de senaste veckorna har det inträffat betydligt fler drunkningsolyckor och allvarliga nära ögat-situationer på allmänna badstränder än vanligt. Att snabbt identifiera situationen och larma hjälp är avgörande när någon hamnat i vattnet. En person som håller på att drunkna kan sällan ropa på hjälp, vilket understryker andras roll i att upptäcka nödsituationen.