Vastuullisuus on olennainen osa arjen työtä
Hätäkeskuslaitos tukee valtionhallinnon vastuullisuustyön läpinäkyvyyttä julkaisemalla ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Raportissa nostetaan esille kolme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joiden saavuttamista Hätäkeskuslaitos edistää omalla toiminnallaan.
Raportin taustalla on valtiokonttorin ohjeistus, jossa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia suositellaan laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportti. Valtiokonttori laatii raporteista valtiotasoisen yhteenvedon, joka tarjoaa sidosryhmille kokonaiskuvan valtionhallinnossa tehtävästä työstä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Hätäkeskuslaitoksen vastuullisuusraportoinnin kehyksenä on Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, ja siinä asetetut 17 tavoitetta. Näistä tavoitteista virasto on valinnut kolme, joihin organisaation toiminnalla voidaan vaikuttaa: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille (Tavoite 3), Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä (Tavoite 10) ja Kulutus ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen (Tavoite 12).
Terveellinen elämä ja hyvinvointi
Terveyttä ja hyvinvointia koskeva tavoite liittyy kiinteästi Hätäkeskuslaitoksen ydintehtävään, hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen laadukkaasti, luotettavasti ja yhdenvertaisesti. Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli tiedonvälittäjänä niin normaalioloissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin.
Tekemällä sujuvaa ja tehokasta yhteistyötä auttamisen ketjuun kuuluvien viranomaisten kanssa, Hätäkeskuslaitos edistää kansalaisten turvallisuutta ja takaa terveellistä elämää ja hyvinvointia kaiken ikäisille. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta Hätäkeskuslaitos sovittaa yhteen kiireellisten hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista. Hätäkeskustoiminta on täten yksi niistä tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan väestön turvallisuuden tunteeseen sekä luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan.
Eriarvoisuuden vähentäminen
Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on tuottaa hätäkeskuspalvelut mahdollisimman yhdenmukaisesti riippumatta kansalaisuudesta, etnisestä taustasta, asuinpaikasta tai muista apua tarvitsevan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Erityisryhmien tarpeisiin on räätälöityjä palveluja, kuten esimerkiksi mahdollisuus tehdä hätäilmoitus tekstiviestillä, tulkkauspalvelu yli 30 kielelle, eCall-hälytyspalvelu, vaaratiedotteiden antaminen eri saamenkielillä, sijaintitietolomakkeet turisteja ym. varten yhdeksällä eri kielellä, 112 Suomi -sovellus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä viittomakielen tulkkauspalvelu yhteistyössä KELA:n kanssa.
Uusia, yhdenvertaisuutta parantavia hätäilmoitustapoja suunnitellaan jatkuvasti. Yksi esimerkki on Euroopan hätänumerojärjestön organisoima ”Pan-European Mobile Emergency Apps” -projekti (PEMEA), jossa toteutetun arkkitehtuurin avulla eurooppalaiset 112-sovellukset toimivat yli maiden rajojen.
Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys
Yhteiskuntavastuun käsite liittyy tiiviisti kestävän kehityksen periaatteisiin. Hätäkeskuslaitos onkin sitoutunut tulevina vuosina tuottamaan hätäkeskuspalvelut entistä energiatehokkaammin, kiinnittämään huomiota viraston toimitilojen energiatehokkuuteen ja toteuttamaan hankinnat kestäviä tuotantotapoja edistäen sekä pyrkimällä vähentämään matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.
Ensimmäinen vastuullisuusraportti
Nyt julkaistu vastuullisuusraportti on Hätäkeskuslaitoksen ensimmäinen, joten vertailua aiempien vuosien tavoitteiden toteutumiseen ei voitu tehdä. Yhtenä kehittämistarpeena Hätäkeskuslaitoksessa on tunnistettu lisätä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden käsittelyä siten, että ne ovat osa päivittäistä agendaa organisaatiossa.
Tutustu myös
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
Ihmisen kohtaaminen on hätäkeskuspäivystäjän työn ytimessä
Itsetuhoisuudesta voi puhua turvallisesti
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.
Ihmisen kohtaaminen on hätäkeskuspäivystäjän työn ytimessä
Vaikka teknologia kehittyy, ovat hätäkeskuspalvelut jatkossakin pääasiassa ihmisten palvelua ihmisille. Se vaatii vuorovaikutustaitoja, ja itsetuntemusta omien reaktioiden tunnistamiseksi ja kuormituksen rajaamiseksi.
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa 14 200 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävälajeista: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, kaatuminen sekä muu sairastuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätänumeroon tehtiin jouluna 19 700 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia tehtävälajeista heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu. Suurin osa hälytystehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätäkeskuspäivystäjiä valmistui Pelastusopistolta
Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43 valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla perjantaina 20. joulukuuta 2024. Työt hätäkeskuksissa alkavat maanantaina 13. tammikuuta 2025.