Palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyvät sopimusehdot muuttuvat marraskuun alussa

Hätäkeskuslaitoksen valvonnassa olevien palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyvät sopimusehdot muuttuvat 1.11.2022 alkaen. Uusissa sopimusehdoissa on tarkennettu muun muassa asiakkaan ja Hätäkeskuslaitoksen väliset vastuut. Sopimusehtojen muutos ei vaadi toimenpiteitä asiakkaalta.
Tärkeimmät sopimusehtojen muutokset koskevat yritys- ja yhteisöasiakkaiden sähköistä asiointia, yhteyshenkilöiden tavoittelemista rikosilmoitinhälytyksen yhteydessä, kohdekohtaisia sopimuksia sekä ilmoitinlaitetestausta.
Jatkossa yritys- ja yhteisöasiakkaiden tulee asioida ensisijaisesti Hätäkeskuslaitoksen sähköisen ILMO-järjestelmän kautta. Rikosilmoitinlaitteiden hälytysten yhteydessä Hätäkeskuslaitos tulee jatkossa tavoittelemaan yhteyshenkilöitä ainoastaan poliisin pyynnöstä. Jokaisesta Hätäkeskuslaitokseen liitettävästä kohteesta tulee tehdä erillinen sopimus, johon laskutus perustuu. Laitteen testaamattomuus ei keskeytä laskutusta. Uusiin sopimusehtoihin on tarkennettu myös mitä ilmoitinlaitetestauksella tarkoitetaan.
Uudet sopimusehdot on lähetetty asiakkaille etukäteen tutustuttavaksi. Sopimusehdot päivitetään 112.fi -verkkosivustolle, kun muutokset astuvat voimaan 1.11.2022.
Hätäkeskuslaitokseen on liitetty noin 20 600 palo- ja rikosilmoitinlaitetta, jotka antavat alkavasta palosta, rikoksesta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavasta viasta automaattisesti välittömän ilmoituksen hätäkeskukseen. Ohjeita asiointiin ja ILMO-kirjautumiseen sekä valtuutuksen hakemiseen löytyy 112.fi-verkkosivujen palo- ja rikosilmoitinlaitteiden palveluja käsitteleviltä sivuilta.
ILMO-järjestelmällä tarkoitetaan Hätäkeskuslaitoksen palo- ja rikosilmoitinlaiteasiakkaiden sähköistä asiointipalvelua, jossa asiakkaat voivat lähettää liittymishakemuksen, tarkastella ja ylläpitää sopimuksia sekä irtisanoa sopimuksen. Ilmo-järjestelmä julkaistiin joulukuussa 2021 yritys- ja yhteisöasiakkaiden käyttöön.
Nöd- och problemsituationer utomlands – gör så här
Endast cirka hälften av finländarna vet att nödnumret 112 fungerar i alla EU-länder. Samtal till 112 i Europeiska unionens medlemsländer styrs alltid till nödcentralen i respektive land.
Sociala nödsituationer kräver tid av den som hjälper
Nödcentralsverket förmedlar uppdrag också till social- och krisjouren. Antalet sådana uppdrag ökade med 4 procentenheter år 2024 jämfört med året innan och överskred antalet uppdrag till räddningsväsendet.
En fjortonårings agerande förhindrade större skador
Juho Karkiainens agerande vid rökobservationen och hans mod att göra en nödanmälan möjliggjorde att terrängbranden kunde begränsas i ett tidigt skede. Tack vare Juho kunde nödcentralen snabbt larma räddningstjänsten och förmedla viktiga tilläggsuppgifter.
Mobbning kan vara ett brott – identifiering av nödsituationer är avgörande
Det är viktigt att prata med barn och unga om betydelsen av att göra en nödanmälan. Till exempel är fysiskt våld alltid ett brott, även om det skulle kallas mobbning. En pågående våldssituation är alltid en anledning att ringa nödnumret 112.
Snabb insats och platsinformation är avgörande vid räddning ur vatten
Under de senaste veckorna har det inträffat betydligt fler drunkningsolyckor och allvarliga nära ögat-situationer på allmänna badstränder än vanligt. Att snabbt identifiera situationen och larma hjälp är avgörande när någon hamnat i vattnet. En person som håller på att drunkna kan sällan ropa på hjälp, vilket understryker andras roll i att upptäcka nödsituationen.