Hätäilmoitusten määrä kasvoi alkuvuonna merkittävästi
Hätäkeskuslaitos vastaanotti alkuvuoden aikana noin 1,5 miljoonaa hätäilmoitusta. Määrä kasvoi 10 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvua tapahtui pääosin hätäkeskuspalveluihin kuulumattomissa yhteydenotoissa. Hätäilmoitusten vastausaika pysyi erinomaisella tasolla.
Hätäkeskuslaitos vastaanotti 1.1.–30.6.2023 välisenä aikana yhteensä noin 1 536 000 hätäilmoitusta. Ilmoitusten määrä jatkoi kasvua nyt neljättä vuotta peräkkäin.
− Alkuvuosi on ollut ennätysvilkas. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärässä ollaan korkeammalla tasolla kuin edellisenä huippukautena vuonna 2019, kertoo suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho.
Hätäkeskuslaitos välitti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 732 000 tehtävää muille viranomaisille. Loput tehtävistä hoidettiin hätäkeskuksen neuvonnan ja opastuksen avulla. Välitettyjen tehtävien kokonaismääärä kasvoi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kasvu oli merkittävä erityisesti sosiaalitoimen tehtävämäärissä, joita välitettiin lähes 37 prosenttiyksikköä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Välitetyt tehtävät jakautuivat viranomaisille seuraavasti: ensihoito 56 %, poliisi 33 %, pelastus 5 %, sosiaalipäivystys 6 %.
Hätäilmoituksiin vastattiin kolmessa sekunnissa
Lisääntyneestä hätäilmoitusmäärästä huolimatta hätäilmoitusten vastausaika pysyi erinomaisella tasolla. Hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin kolmessa sekunnissa. Vaasan, Oulun ja Kuopin hätäkeskuksissa vastausaika jäi alle kolmeen sekuntiin.
Samaan aikaan yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän työkuorma kasvoi alkuvuonna merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Yksi hätäkeskuspäivystäjä vastaanotti tammi-kesäkuun aikana keskimäärin 6 800 hätäilmoitusta, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 6 430.
− Vaikka alkuvuoden aikana olemme saaneet uusia hätäkeskuspäivystäjiä, on toimipisteiden välillä edelleen eroja virkojen täyttöasteissa, kertoo suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho.
Kuulumattomien puheluiden määrä kasvussa
Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat noin 467 000 hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 450 000 ja ilkivaltaisesti soitettuja 17 000. Tahattomasti soitetuissa puheluissa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 35 prosenttiyksikköä. Sen sijaan ilkivaltaisesti soitetut hätäpuhelut vähenivät 11 prosenttiyksikköä.
Kasvu hätäkeskukseen kuulumattomissa puheluissa johtuu pääosin älylaitteiden tekemillä hätäilmoituksilla.
− Android puhelimissa on tehty alkuvuonna käyttöjärjestelmäpäivitys, jonka seurauksena puhelin on tehnyt tietyissä tilanteissa hätäilmoituksen ilmoittajan tietämättä. Ilmiö on tunnistettu koko Euroopan alueella, ja käyttöjärjestelmässä on nyt tehty korjauspäivitys, toteaa Hopearuoho.
− Tästä tunnistetusta ongelmasta huolimatta, hätäkeskuksiin tulevien kuulumattomien puheluiden määrä on korkealla tasolla. Pyrimme aktiivisella viestinnällä ja opastuksella ohjaamaan kiireettömät tiedustelut ja kyselyt muihin numeroihin, jotta ne eivät kuormittaisi hätänumeroa ja estäisivät nopeaa avunsaantia kiireellisessä hätätilanteessa.
Hätänumero 112 vain hätätilanteisiin
Hätänumero 112 tulee käyttää vain hätätilanteissa, joissa paikalle tarvitaan kiireellisesti viranomaisapua tai kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa.
− Kesällä puheluita on tullut esim. yksittäisistä ampiaisista kesäterasseilla. Nämä puhelut eivät kuulu hätälinjalle vaan asiasta kannattaa kertoa ravintolan henkilökunnalle, muistuttaa Hopearuoho.
Myös 112 Suomi -sovellus on nopea apu hätä- ja ongelmatilanteisiin. Sovelluksesta löytyy kattavasti päivystysnumeroita erilaisten tilanteiden varalle. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi puhelimen sovelluskaupasta (App Store, Google Play, App Gallery).
Se även
Antalet nödmeddelanden gick över tremiljonersstrecket
112-dagen påminner om rätt användning av nödnumret
Beredskapsanvisningar nu i 112 Suomi-appen
Införandet av tjänsten ILTA senareläggs till våren 2025
Införandet av tjänsten ILTA, som utvecklas för självständig testning av larmanordningar, senareläggs. Systemet införs enligt uppskattning våren 2025.
Nya verktyg stöder personalens välbefinnande på jobbet
Nödcentralsverket testar nya sätt att stödja personalens välbefinnande. Nödcentralen i Kervo utvecklar en metod för multiprofessionella samtal, och därtill pågår ett pilotprojekt för kamratstöd som omfattar hela Nödcentralsverket.
Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.