Införandet av tjänsten ILTA senareläggs till våren 2025
Införandet av tjänsten ILTA, som utvecklas för självständig testning av larmanordningar, senareläggs. Systemet införs enligt uppskattning våren 2025.
Nya verktyg stöder personalens välbefinnande på jobbet
Nödcentralsverket testar nya sätt att stödja personalens välbefinnande. Nödcentralen i Kervo utvecklar en metod för multiprofessionella samtal, och därtill pågår ett pilotprojekt för kamratstöd som omfattar hela Nödcentralsverket.
Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.
Hätäilmoituksen voi tehdä usealla eri tavalla
Viime vuonna Hätäkeskuslaitos vastaanotti lähes 3 miljoonaa hätäilmoitusta. Valtaosa ilmoituksista tehtiin soittamalla hätänumeroon 112. Hätäilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös esimerkiksi tekstiviestitse tai viittomakielellä. Lähitulevaisuudessa myös reaaliaikainen tekstinsyöttö on mahdollista.
Hätänumeroon 112 tulee tehdä hätäilmoitus vain kiireellisissä hätätilanteissa, joissa paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia. Kiireellinen hätätilanne on, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
− Perinteisesti voidaan ajatella, että soittaminen hätänumeroon 112 on ainoa mahdollinen tapa tehdä hätäilmoitus. Näin ei kuitenkaan ole, kertoo kehittämisosaston johtaja Arttu Perttula.
Soittamisen lisäksi hätäilmoituksen hätänumeroon 112 voi tehdä:
- Tekstiviestillä. Hätätekstiviesti on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymistä. Rekisteröinti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Rekisteröinti on kuitenkin poistumassa palvelusta vuoden 2025 aikana.
- eCall-hätäviestipalvelun avulla. Onnettomuuteen joutuneen auton tyyppitiedot, ajoneuvon kulkusuunta ja sijainti välittyvät hätäkeskukseen samalla kun auton ja hätäkeskuksen välille avautuu puheyhteys. Hälytyksen voi tehdä automaattisesti tai manuaalisesti. eCall-palvelu on käytössä maaliskuun 2018 jälkeen tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa.
- Suomalaisella viittomakielellä. Hätätilanteessa 112 Suomi -sovelluksen kautta saa videoyhteyden Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen etäpalvelun tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–16.
- Palo- tai rikosilmoitinlaitteella. Hätäkeskuslaitoksen valvontaan liitetty ilmoitinlaite lähettää hätäkeskukseen automaattisesti ilmoituksen alkavasta palosta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavasta viasta. Palo- tai rikosilmoitinlaitteelta tuleva hälytys ei ole henkilön tekemä. Palveluun liittämisperusteet on kuvattu tarkemmin palo- ja rikosilmoitinlaitteet -sivulla.
Reaaliaikainen tekstinsyöttö tulossa palveluvalikoimaan
RTT eli reaaliaikainen tekstinsyöttö hätäilmoitustapana tulee käyttöön vuonna 2025. Palvelu pohjautuu puhelimen näppäimistöllä kirjoitettuun tekstiin, joka näkyy vastaanottajalle reaaliaikaisesti.
− Jos esimerkiksi kumitat tekstiä, näkyy se samaan aikaan sekä hätäkeskuspäivystäjälle että kirjoittajalle itselle. Käytännössä merkit ilmestyvät vastaanottajalle sitä mukaa kun lähettäjä niitä painaa. Yhteys on reaaliaikainen molempiin suuntiin, kertoo Perttula.
Reaaliaikaisen tekstinsyöttö on EU:n vaatima palvelu, joka perustuu esteettömyysdirektiiviin. Palvelu on ensisijaisesti tarkoitettu niille, jotka eivät pysty puhumaan. Suunnitelmana on, että palvelun saa käyttöön soittamalla hätänumeroon 112 joko suoraan puhelimesta tai 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kun hätäpuhelu yhdistyy, tarjoaa järjestelmä automaattisesti puheen sijaan viestimahdollisuutta. Reaaliaikaisen tekstinsyötön käyttö hätäilmoituksessa ei vaadi rekisteröitymistä ja se on käyttäjälle maksuton.
Kuvat ja videot hätäilmoituksissa
Tämän päivän viestintä ja vuorovaikutustilanteet ovat täynnä kuvia ja videoita.
− Meillekin on tullut paljon esityksiä siitä, että voisimmeko ottaa vastaan kuva- ja videomateriaalia hätäilmoitusten yhteydessä, Perttula toteaa.
Teknisesti videon tai kuvan lähettäminen on mahdollista, mutta niiden käyttöönotto osana hätäilmoitusta vaatii vielä paljon lisäselvitystä sekä aktiivista yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
− Kuvien ja videon liittäminen hätäpuheluun edellyttää mm. riskinarvio-ohjeiden päivittämistä, sillä nykyinen riskinarvio perustuu puheella saatavaan tietoon, ei videokuvaan. EU-sääntelyn mukaan videopuheluna tehtyyn hätäpuheluun pitää myös vastata videopuhelulla, mikä vaatii järjestelmäkehittämistä ja mahdollisesti tiloihin liittyviä järjestelyjä hätäkeskuksissa. Myös kuvamateriaali ja esimerkiksi siinä esiintyvät tunnistettavat henkilöt saattavat aiheuttaa tietosuojahaasteita. Meidän tulee huomioida erityisesti myös päivystäjien työhyvinvointi – millaisia vaikutuksia traumaattisilla kuvilla tai videoilla mahdollisesti olisi omaan henkilöstöömme, Perttula pohtii.
Hätäkeskuslaitos kehittää aktiivisesti palveluita vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia ja tarkkailussa on jatkuvasti uusia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa.
− Tapaamme säännöllisesti yhteistyöviranomaisia, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja keskustelemme erilaisista uusista toimintamalleista ja digitaalisista ratkaisuista heidän kanssaan, toteaa Perttula.
Älylaitteet hätäilmoituksen tekijöinä
Erilaiset älykellot ja älylaitteet voivat myös tehdä hätäilmoituksen automaattisesti käyttäjän puolesta. Hätäilmoitus muodostuu tällöin tekstinä tai koneen tuottamana puheena. Uusi teknologia on luotu auttamaan tilanteissa, joissa avuntarvitsija ei voi itse hälyttää apua, mutta haasteeksi nousee kommunikoinnin puute hätäkeskuspäivystäjän ja kansalaisen välillä.
− Ilman aitoa vuoropuhelua on vaikea tunnistaa hätätilanne tai hälyttää oikea viranomainen paikalle. Tämä on yksi olennainen palvelukriteerimme tällä hetkellä. Olemme kuitenkin avoimia 112-palveluiden kehittämiselle ja monipuolistamiselle, kertoo Perttula.
Älylaitteet ja niiden kehittyminen tuottavat uusia innovaatioita, joita myös hätäkeskustoiminnan kehittämisessä huomioidaan.
− Uusia innovaatioita syntyy digitalisaation myötä nopealla tahdilla, mutta meidän toiminnassa ne tulevat käyttöön kuitenkin vähän hitaammalla syklillä. Hätäkeskuspalvelun kriittisyyden vuoksi meidän on aina varmistettava se, että uudet palvelumuodot ovat ehdottoman turvallisia käyttäjälle ja tärkeintä on mahdollistaa vuorovaikutus hätäkeskuspäivystäjän ja hätäilmoituksen tekijän välillä, Perttula muistuttaa.
Edit 4.7.2023: Lisätty ruotsinnos uutisesta.
Edit 12.7.2023: lisätty nostokuva.