Hätäilmoitus viittomakielellä -kokeilu jatkuu vuoden loppuun

Kela ja Hätäkeskuslaitos käynnistivät kesäkuussa 2021 kokeilun, jossa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kokeilu on nyt saanut jatkoa ja jatkuu vuoden 2022 loppuun.
Kokeilu on suunnattu kuuroille ja kuulovammaisille henkilöille, joiden äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Kokeilussa selvitetään, miten 112 Suomi -sovellus ja Kelan etäpalvelu soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan sekä miten palvelua voisi kehittää. Kesällä 2021 alkanut kokeilu sai jatkoa vuoden 2022 loppuun.
– Hätäilmoitusta ei ole aiemmin voinut tehdä viittomakielellä. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta onkin hienoa, että saimme kokeilulle jatkoaikaa, sanoo Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.
Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Hätäilmoituksen voi tehdä kuka tahansa suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva henkilö. Hätäilmoituksen tekijän ei siis tarvitse olla vammaisten tulkkauspalvelun asiakas.
Miten hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä?
Hätäilmoituksen voi tehdä viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Sovellus kannattaa ladata omaan laitteeseen ennen mahdollista hätätilannetta.
Hätätilanteessa asiakas saa 112 Suomi -sovelluksessa videoyhteyden Kelan etäpalvelun viittomakielen tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–16.
Linkki hätäetätulkkaukseen on myös 112.fi:ssä ja kela.fissä. Hätäilmoituksen voi jatkossakin tehdä myös hätätekstiviestillä rekisteröidyttyään palveluun.
Tiedote viittomakielellä YouTubessa
Lue lisää
• 112 Suomi -sovelluksesta
• 112-hätätekstiviestistä
• Vammaisten tulkkauspalvelusta
Tutustu myös
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.