Hätäkeskuspäivystäjän ohjeet voivat pelastaa henkesi
Tapaturmapäivää vietetään perjantaina 13. päivä. Hätänumeron 112 näkökulmasta tapaturmia sattuu joka päivä. Kun tapaturmasta aiheutuu kiireellinen hätätilanne, on hätäkeskuspäivystäjän antamalla ohjeistuksella suuri merkitys ennen avun paikalle tuloa.
Hätänumeroon 112 tehdään runsaat 7 600 hätäilmoitusta joka päivä (vuosi 2020). Muun muassa kaatumiset, haavat, sähköiskut, palovammat, rakennuspalot ja tieliikenneonnettomuudet ovat hätäkeskuksen näkökulmasta normaalia arkea. Esimerkiksi kaatumisen aiheuttamista vammoista tehdään keskimäärin 270 hätäilmoitusta joka päivä.
Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen
Hätäkeskuspäivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita samalla, kun hän tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä. Hätäkeskuslaitoksessa asiantuntijana toimivan Juha Suomisen mukaan elämänlanka on joskus kiinni sekunneista, ja tällaisissa tilanteissa hätäkeskuspäivystäjän antamat ohjeet ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.
- Hätäkeskuspäivystäjän on rohkaistava tilanteessa olevat antamaan apua, rauhoittamaan tilanne ja kertomaan ensiapuohjeet selkeästi ja ymmärrettävästi näkemättä itse tilannetta. Esimerkiksi liikenneonnettomuudessa uhri voi olla auton sisällä puristuksissa ja taipunut asentoon, joka sulkee hengitystiet. Tällöin päivystäjän pitää rohkaista ja ohjeistaa ilmoittaja kohottamaan ehkä pahoinkin ruhjoutunut ja verinen pää sellaiseen asentoon, joka mahdollistaa hengityksen.
Suomisen mukaan hätä on ilmoittajan mukaan monesti hyvin iso, mutta huolellisella, hätääntymättömällä ja ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voikin todeta, ettei tilanteessa ole paikalle hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin ilmoittajalle neuvotaan, mihin hän voi olla yhteydessä tai miten hän voi omalla toiminnallaan ratkaista tilanteen. Menettelyllä voidaan säästää erityisesti rajallisia ensihoidon resursseja.
- Kun hätäkeskuspäivystäjä opastaa ilmoittajan esimerkiksi tyrehdyttämään verenvuodon omin toimin, ei tarvetta ambulanssin hälyttämiselle välttämättä ole. Näin on jonkun toisen ihmisen henki puhelua lähempänä pelastumista.
Hätäkeskuspäivystäjän hallittava monta osa-aluetta
Hätäkeskuspäivystäjän on käytettävä hätäilmoituksen tekijää omina silminään, korvinaan ja tuntoaistinaan tilannekuvan muodostamisessa. Hätäkeskuspäivystäjän on hallittava monta eri osa-aluetta ja samalla pystyä tukemaan asiakasta vaikealla hetkellä. Työ on aikakriittistä ja paine on ajoittain kova, kun nopealla tilannearviolla pitää pystyä kohdentamaan oikeanlaista apua sekä ohjeistamaan hädässä olevia ihmisiä.
Ohjeiden lisäksi päivystäjän on hätäpuhelussa selvitettävä, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve.
Juha Suominen korostaa, että tehokas 112-toiminta pohjautuu hätäkeskuspäivystäjän ammattitaitoon. Työtä tekee lähes 500 turvallisuusalan ammattilaista, jotka ovat saaneet hätäkeskuspäivystäjän 1,5-vuotta kestävän ammatillisen koulutuksen.
Vuonna 2020 hätäkeskustietojärjestelmään kirjattiin muun muassa seuraavat tehtävät, joista osa olisi voitu välttää huolellisuudella ja hyvällä ennakoinnilla.
- Tieliikenneonnettomuus 23 930 kpl
- Rakennuspalo 12 610 kpl
- Ihmisen pelastaminen vedestä 720 kpl
- Haava 8 660 kpl
- Kaatuminen 97 370 kpl
- Sähköisku 440 kpl
- Palovamma 1 070 kpl
- Paleltuminen 1 690 kpl
