Hätäkeskuspäivystäjät ylsivät hyvään palvelutasoon kasvaneesta työmäärästä huolimatta
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus vuodelta 2022 on valmistunut. Hätäkeskuspäivystäjien työmäärä kasvoi, mutta siitä huolimatta hätäpuhelujen vastausaikaa kyettiin lyhentämään jopa kolmeen sekuntiin.
Vuonna 2022 hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä lähes kolme miljoonaa hätäilmoitusta (2 920 000), mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2021. Samaan aikaan hätäkeskuksissa työskentelevien hätäkeskuspäivystäjien määrä väheni 9,5 henkilötyövuodella.
– Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin kolmessa sekunnissa, kun se vuonna 2021 oli neljä sekuntia. Myöskin tehtävien käsittelyajat lyhenivät. Kiitos tästä erinomaisen hyvästä tuloksesta kuuluu työhönsä sitoutuneille, hyvää ja laadukasta työtä tekeville hätäkeskuspäivystäjillemme. Kasvaneesta työmäärästä huolimatta henkilöstömme kykeni hienosti palvelemaan niin avuntarvitsijoita kuin viranomaisiakin, sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio.
Henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo, että Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2022 lopussa 592 henkilöä, joista 80 % työskenteli operatiivisessa päivystystoiminnassa. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat mm. hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja ilmoitinlaitetestaajat. Henkilöstöstä 94 % oli vakituisessa virassa.
– Vuoden 2022 aikana Hätäkeskuslaitoksessa oli 82 avointa työpaikkaa, joista 70 oli operatiivisen henkilöstön työpaikkoja. Henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta, ja työeläkevakuuttaja Kevan arvion mukaan eläkkeelle siirtyminen tulee lisääntymään vuodesta 2023 eteenpäin.
Vuonna 2022 eläkkeelle siirtyi 17 henkilöä. Koulutettua henkilöstöä tarvitaan siis jatkossakin - erityisesti Vaasan, Keravan ja Turun hätäkeskuksiin, Koskela sanoo.
Suomen kuudesta hätäkeskuksesta henkilöstö- ja tehtävämäärältään suurin on Keravalla sijaitseva hätäkeskus ja toiseksi suurin Kuopiossa. Muut hätäkeskukset sijaitsevat Turussa, Oulussa, Porissa ja Vaasassa. Henkilöstön vaihtuvuus nousi 11,1 %:iin ja sairauspoissaolot kasvoivat 19 päivään yhtä henkilötyövuotta kohden.
– Jotta sairauspoissaolojen määrä saataisiin laskuun, etsimme aktiivisesti mm. ratkaisuja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Vuoden aikana järjestettiin mm. 164 defusing-istuntoa. Teemme töitä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämisen eteen ja olemme tiiviissä yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjät kouluttavan Pelastusopiston kanssa.
Seuraavaan, tammikuussa 2024 Pelastusopistolla Kuopiossa alkavaan hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen, haetaan erityisesti kummatkin kotimaiset kielet taitavia henkilöitä. Tällä kurssilla opetuksessa käytetään myös ruotsin kieltä. Hakuaika tähän koulutukseen alkaa 8.5.2023.
– Tarvitsemme henkilöstöömme kielitaitoisia, molemmilla kotimaisilla kielillä työtään tekeviä hätäkeskuspäivystäjiä, koska haluamme kehittää ruotsinkielistä palvelutasoamme. Tällä hetkellä noin 11 % henkilöstöstä on sitoutunut tekemään työtänsä kummallakin kotimaisella kielellä. Tähän kannustetaan myös palkkauksella, kielilisää maksamalla, Koskela kertoo.
Edit 1.8.2023: Kuvat merkitty koristeelliseksi, sisältö on selitetty itse leipätekstissä.
Tutustu vuoden 2022 tilinpäätökseen
Katso Hätäkeskuslaitoksen toiminta numeroina
Tutustu myös
Hätäkeskuslaitoksen maine tukevalla tasolla
Synnytyspuhelussa hätä voi muuttua iloksi
Hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten määrä laskussa
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Perinteinen perhejuhla heijastuu hätäkeskukseen surullisina ja synkkinä ihmiskohtaloina. Erityisesti yksinäisyys, päihteiden käyttö ja kotihälytykset korostuvat hätäilmoituksissa pyhien aikaan.
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
112 Hätäkeskus -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan vuorovaikutustaidoista ja kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta hätälinjalla. Studiossa vieraana on Pelastusopiston vanhempi opettaja Titta Lindholm.
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta.