Jukka Jalasvuori: Hätäkeskustoiminnan käynnistäminen muutti viranomaisten johtamisjärjestelmiä

Jyväskyläläinen Jukka Jalasvuori työskenteli Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 1996 vuoteen 2013. Hän toimi Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksen päällikkönä, myöhemmin hätäkeskuksen johtajana, ja oli koulutustaustaltaan poliisi.

- Toimin lääninkomisariona Keski-Suomen lääninhallituksen poliisitoimistossa, kun vuonna 1995 tehtiin päätös Keski-Suomen mukaan lähdöstä hätäkeskuskokeiluun. Tätä valmistellaksemme sain nimityksen poliisitoimistoon erityissuunnittelijaksi, jossa tehtävänäni oli mm. suunnitella, miten poliisi voitaisiin ottaa mukaan hätäkeskustoimintaan, ja miten poliisia voitaisiin johtaa uudessa toimintamallissa.

Jalasvuori muistelee poliisin toiminnan monivaiheista historiaa, kun poliisilla oli vielä oma hätänumeronsa.

- Poliisin hätänumerossa päivystivät yleensä kokeneet poliisimiehet. Päivystäjät johtivatkin varsin pitkälle poliisin kenttätoimintaa ja päättivät poliisipartioiden hälyttämisestä tapahtumapaikalle. Näin toimittiin koko maassa aina vuoteen 1996 saakka, Jalasvuori kertoo.

Hätäkeskustoiminnan alettua poliisin toimintatapa muuttui suuresti, ja kysymyksenä oli, miten poliisi voitaisiin ottaa mukaan hätäkeskustoimintaan? Se aiheutti muutosvaatimuksia poliisin johtamisjärjestelmälle.

- Kokenut poliisipäivystäjä vaihtui hätäkeskuspäivystäjäksi, ja sen myötä esille nousi kysymys siitä, kuka johtaa poliisin toimintaa? Hätäkeskuspäivystäjä ei sitä voinut tehdä, koska hän ei ollut poliisitoiminnan erityisasiantuntija. Näin ollen tarvittiin muutos poliisin johtamisjärjestelmään. Perustettiin poliisin kenttäjohtajan tehtävä, joka johtaa poliisin hälytystoimintaa alueellaan. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on antaa ja välittää hätäpuheluista saamaansa tietoa ja tilannekuvaa kenttäjohtajan päätöksenteon pohjaksi. Tämä toimintamalli on nyt vakiintunut, Jalasvuori toteaa.

Samantapainen toimintatapa otettiin käyttöön myös ensihoidossa ja pelastustoimessa.

- Myös ensihoidolle tuli oma kenttäjohtajansa, jossa yleensä lääkäri johtaa ensihoitotoimintaa. Pelastustoimen johtaja onkin ollut aina kentällä. Heillä perinteenä oli ns. komentokivi, josta kenttäjohto näki toiminnan ja johti sieltä, Jalasvuori kertoo.

Muutos eteni asiantuntemuksen arvostamisella

Kokeiluhätäkeskusten myötä poliisin testattua toimintamallia ryhdyttiin käyttämään koko Suomessa. Jalasvuori muistelee, että toimintamallin onnistumisen edellytyksenä oli asiantuntemuksen arvostaminen.
 
- Muutosta vei eteenpäin se, ettei toimintamallin muutoksesta syntynyt arvovaltakiistaa, vaan kaikilla oli yhteisenä tavoitteena luoda hyvin toimiva hätäkeskustoimintamalli ja kaikki arvostivat kunkin tahon 
asiantuntemusta. Se oli yksi oleellisin syy, miksi hätäkeskukset hyväksyttiin hätätilanteiden ketjuun omaksi toiminnaksi, Jalasvuori sanoo.

Hätäkeskustoimintaa ja sen hallinnon järjestämistä suunniteltaessa otettiin mallia mm.  Rajavartiolaitoksesta, joka on yhteistyössä monien eri viranomaisten kanssa.

- Hätäkeskustoimintamallin kokeiluvaiheessa mikään turvallisuusviranomainen ei halunnut toisen organisaation alle. Näin ollen Hätäkeskuslaitos perustettiin palveluorganisaatioksi, joka 
toimii palveluntuottajana kaikille turvallisuusviranomaisille.

Uudenlaisen hätäkeskustoiminnan alettua poliisin omassa hätänumerossa päivystäneet vapautuivat kenttätyöhön, koska heidän ei tarvinnut enää vahtia puhelinta. Osa henkilöistä siirtyi myöhemmin poliisilta Hätäkeskuslaitokseen hätäkeskuspäivystäjän työhön. 

- Hätäliikenne keskitettiin tehokkaasti hätäkeskuksiin, ja näin muut turvallisuusviranomaiset saivat vapauttaa henkilöstöään muihin ydintehtäviinsä. Hätäkeskuspäivystäjät hoitavat työnsä tehokkaasti kaikkia turvallisuusviranomaisia palvellen.

Mallia muiden maiden parhaista käytännöistä

Jalasvuori kertoo kansainvälisen yhteistyön olleen erittäin tärkeää nykyisen hätäkeskustoimintamallin suunnittelussa. Suunnitellessaan, miten poliisi otettaisiin mukaan hätäkeskustoimintaan, hän pääsi ottamaan mallia mm. New Yorkin ja Miamin poliisin toiminnasta.
Myöhemmin Brysselissä EU:n asiantuntijakokouksessa vieraillessaan Jalasvuori muistaa keskustelleensa Ruotsin SOS Alarmin edustajien kanssa verkottuneesta toimintamallista.

- Ruotsalaiset olivat kiinnostuneita, miten me Suomessa olimme pystyneet saamaan kaikki turvallisuusviranomaiset hätäkeskusten yhteistyökumppaneiksi. Olimme tässä mallissa maailman edelläkävijöitä, mistä muut ottivat mallia.

Samalla puheeksi tuli Ruotsissa tuolloin käynnissä ollut verkottuneen toimintamallin uudistushanke, minkä tavoitteena oli, että puhelut siirtyisivät automaattisesti mihin tahansa hätäkeskukseen.

Vuonna 2001 perustettiin uusi valtion virasto: Hätäkeskuslaitos. Tuolloin Suomeen saatiin ainutlaatuinen hätäkeskuspalvelu, missä yksi virasto vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikki hätäilmoitukset, käsittelee tiedot sekä hälyttää tarvittavat yksiköt samalla tietojärjestelmällä. Ennen Hätäkeskuslaitosta hätäpuheluihin vastattiin useista kunnallisista aluehälytyskeskuksista ja poliisin hälytyskeskuksista. 

- He kertoivat suunnitelmastaan, ja myös me asetimme saman toimintamallin meidän tavoitteeksemme Suomessa. Hyvin toimivista kansainvälisistä suhteista juontaa juurensa siis myös nykyinen verkottunut hätäkeskustoimintamalli, missä hätäpuhelut ohjautuvat mihin tahansa Manner-Suomen hätäkeskuksista. Hätäkeskustoiminta on nykyään hyvin tehokasta ja nopeaa, Jalasvuori toteaa tyytyväisenä.

Edit14.7.2023: Lisätty historia ontologiaan