Hätäkeskuslaitoksen historia, osa 1
Kokeiluhätäkeskukset toimivat Hätäkeskuslaitoksen suunnannäyttäjinä

25.3.2021 15.37
Uutinen
Kaksi hälytyspäivystäjää näytön ääressä.

Hätäkeskuslaitos täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Nykyisen hätäkeskusjärjestelmän suunnittelu aloitettiin 18.5.1992, jolloin sisäasiainministeriössä käynnistettiin hätäkeskushanke.

1990-luvun puoliväliin mennessä oli jokaiselle asiaa seuranneelle tullut selväksi, mihin suuntaan sisäasiainministeriö ja erityisesti sen pelastusosasto oli maan hätäkeskustoimintaa kehittämässä. Esitutkimus osoitti, että tulevaisuuden mallina olisi eri viranomaisten yhteinen hätäkeskus. Se rakennettaisiin suojattuihin tiloihin, joissa se voisi toimia myös poikkeusoloissa.

Vuonna 1996 kihlakuntauudistuksen seurauksena poliisipäivystyksiä ryhdyttiin keskittämään hälytyskeskuksiin ja samalla käynnistettiin viisivuotinen hätäkeskuskokeilu neljällä alueella: Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Jokilaaksossa ja Salon seudulla.

Vuosina 1996–2001 toteutettua hätäkeskuskokeilua ohjattiin sitä varta vasten laaditulla lailla (1257/1993, Laki hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta). Hätäkeskuskokeilua koskeva laki annettiin 17.12.1993.

Kokeilun tavoitteet ja soveltamisala tuotiin esiin lain ensimmäisessä pykälässä seuraavasti:

”Kokemusten saamiseksi siitä, onko tarkoituksenmukaista ja taloudellista yhdistää viranomaisten hätäkeskustoiminta pysyvästi koko maassa, järjestetään palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/75) mukaisten aluehälytyskeskusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin hälytyskeskustoimintojen yhdistämisestä kokeilu sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kokeilutarkoituksessa perustettiin neljä valtion kokeiluhätäkeskusta, joiden sijoituspaikkakunnat ja toiminta-alueet olivat:

  • Keski-Suomen hätäkeskus, sijoituspaikkana Jyväskylä ja toiminta-alueena Keski-Suomen lääni (asukkaita 265 000).
  • Pohjois-Karjalan hätäkeskus, sijoituspaikkana Joensuu ja toiminta-alueena Pohjois-Karjalan lääni (asukkaita 175 000).
  • Jokilaaksojen hätäkeskus, sijoituspaikkana Ylivieska ja toiminta-alueena Oulun läänissä Jokilaaksojen palo- ja pelastustoimesta annetun lain pykälässä 6 tarkoitettu hälytysalue (asukkaita 125 000).
  • Salon seudun hätäkeskus, sijoituspaikkana Salo ja toiminta-alueena Turun ja Porin läänissä palo- ja pelastustoimesta annetun lain pykälässä 6 tarkoitettu Salon hälytysalue (asukkaita 60 000).

Kokeiluhätäkeskusten tehtävät ja henkilöstö

Kokeiluhätäkeskusten tehtävänä oli yleisen hätäkeskustoiminnan lisäksi muiden onnettomuus- ja hätäilmoitusten vastaanottaminen, poliisille tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottaminen sekä näiden edellyttämät, hätäkeskuksille kuuluvat toimenpiteet. Kokeiluhätäkeskusten tehtäviin kuuluivat myös sairaankuljetusyksiköille välitetyt, potilaiden hoitolaitossiirtoa koskevat tehtävät.

Kokeiluhätäkeskusten henkilöstö muodostettiin alkuvaiheessa alueen palo- ja pelastustoimen aluehälytyskes-kusten ja poliisipäivystysten henkilöstöstä. Luonnollista poistumaa korvaamaan ja tulevaisuutta silmällä pitäen käynnistettiin vuonna 1997 Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston toimesta uusimuotoinen, puolitoista vuotta kestävä hätäkeskuspäivystäjäkoulutus.

Tutkinnon uudistamisen tarkoituksena oli kouluttaa päivystäjiä uudentyyppisten moniviranomaishätäkeskusten tarpeisiin. Kurssiin sisällytetyt, poliisin toimialaan liittyvät opinnot suoritettiin Poliisikoulussa Tampereella. Tutkinnon suorittaneiden uusi ammattinimike, hätäkeskuspäivystäjä, ennakoi jo tulevaa, jolloin kaikki hätäilmoitukset niiden laadusta tai toimialasta riippumatta käsitellään saman henkilöstön toimesta.

Myös uuden viesti- ja tietotekniikan käyttömahdollisuuksia tutkittiin ja kehitettiin kokeilussa käytännön hätäkeskustoiminnan rinnalla. Hätäkeskuskokeilussa saatuja kokemuksia hyödynnettiin merkittävästi muun muassa viranomaisradioverkon (VIRVE) puheryhmien määrittelytyössä.