Marika Sahlberg on Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2022

Hätäkeskuslaitos valitsee ja palkitsee vuosittain hätäkeskuspäivystäjän, joka on työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista, ammattitaitoa ja asiakaspalvelutaitoa niin hädässä olevien kuin yhteistyöviranomaistenkin kanssa. Vuoden 2022 hätäkeskuspäivystäjäksi on valittu Marika Sahlberg.

Vajaa kuusi vuotta Kuopion hätäkeskuksessa hätäkeskuspäivystäjänä työskennellyt Marika Sahlberg lähti uuteen ammattiin avoimin mielin. Uusi urapolku oli ollut jo tovin mietinnässä ja halu auttamistyöhön oli herännyt. Ammatinvaihtajana Marikalla oli jo työ- ja elämänkokemusta takanaan, kun hän alkoi miettimään uutta uraa. Aiempaa kosketuspintaa hätäkeskuspäivystäjän työhön ei ollut, mutta päätöstä ja hyppyä tuntemattomaan hän ei ole katunut.

– Lähdin avoimin mielin uudelle uralle ja hätäkeskuspäivystäjän työhön. Opintojen jälkeen hätäkeskukseen siirryttäessä ei tullut mitään varsinaisia yllätyksiä. Olen ottanut vastaan sen mitä työpaikalla ja työyhteisöllä on tarjota, ja olen sopeutunut hyvin.

Hätäkeskuspäivystäjän uraa miettiviä Marika muistuttaa oman asenteen merkityksestä. Kun asenne on oikea ja mieli on avoin uuden oppimiselle, muut asiat oppii varmasti. Hätäkeskuspäivystäjän kolmivuorotyö, joka on monesti pakkotahtista, on henkisesti raskasta. Työ on kokonaisvaltaisesti kuormittavaa. Onkin tärkeää, että huolehtii omasta fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta sekä palautumisesta niin töissä kuin vapaa-ajalla.

– Työssä jaksaa paremmin positiivisella asenteella. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun voin itse hyvin, voin tehdä hätäkeskuspäivystäjän työtä paremmin ja laadukkaammin – jaksan kohdata soittajien hätä- ja kriisitilanteita. Voin olla tyytyväinen, jos työvuoron jälkeen mikään asia ei jää painamaan mieltä. Olen tehnyt parhaani.

Mikrotaukojen avulla ajatukset saa katkaistua ja mieli virkistyy

Vuoden hätäkeskuspäivystäjän valintaan vaikutti myös Marikan aktiivinen osallistuminen työhyvinvointitoimintaan (tyhy). Muut huomioon ottavana työhyvinvointiasiat ovat aina kiinnostaneet Marikaa. Hän toimii Kuopion hätäkeskuksen tyhy-yhteyshenkilönä ja pyrkii osallistumaan aktiivisesti Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliseen työhyvinvointitoimintaan.

– Kuuntelen ja kyselen työyhteisössäni työkavereiden ajatuksia ja toiveita työhyvinvoinnin suhteen. Vien sitten niitä ja omia ideoitani eteenpäin. On hyvä, että työntekijöitä kuunnellaan ja meidän työhyvinvointiin liittyviä tarpeita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Marika korostaa myös taukojen pitämisen tärkeyttä erityisesti pitkissä 12 tunnin työvuoroissa. Kuopion hätäkeskuksessa on kiinnitetty huomiota mikrotaukojen pitämiseen. Lyhyiden taukojen avulla ajatukset saa katkaistua ja hätäpuhelujen asiat saa karistettua mielestä. Myös työvuoron jälkeen pitää olla virtaa, eikä kaikki energia saa mennä töissä. Virkeyttä ja jaksamista tarvitaan myös vapaa-ajalla.

Vuorovaikutustaidot tärkeitä hätäkeskuspäivystäjän työssä

Vuoden hätäkeskuspäivystäjän valintapäätöksessä tuotiin esiin Marikan tunnollinen ja ammattimainen asenne työtä kohtaan. Hänen vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidot ovat erinomaiset, ja onkin hienoa, että hän toimii myös oppilaanohjaajana eli tukee uusia hätäkeskuspäivystäjiä uran alkutaipaleella.

Hätäkeskuspäivystäjän työ on yksilötyötä, mutta vuorovaikutustaitoja tarvitaan niin avuntarvitsijoiden, yhteistyöviranomaisten kuin muiden päivystyssalissa työskentelevien kanssa. Työssä onnistuminen on siis yhteistyön tulos.

Marikan mieleen haasteellisina työtehtävinä ovat jääneet sosiaaliset hätätilanteet, joissa soittaja ei oikein itsekään tiedä millaista apua tarvitsee. Hyvällä vuorovaikutuksella soittajan taustalta voikin löytyä rankkoja kokemuksia, jotka pitää pystyä selvittämään lyhyen puhelun aikana.

– Fyysinen selkeä oire tai kipu, savuhavainto tai vaikkapa poliisin häiriötehtävät ovat usein selkeitä ja niistä on helppo lähteä oikealle riskiarviopolulle. Sen sijaan sosiaaliset hätätilanteet ovat haasteellisia, mutta luottamuksen ilmapiirin saavuttamisella ja oikeilla kysymyksillä soittajalta saadaan tiedot hätätilanteesta ja hätäkeskuspäivystäjä pystyy tarvittaessa lähettämään oikean avun paikalle. Pitää kuitenkin muistaa, että me emme ole kriisipäivystys, emmekä voi tarjota keskusteluapua – sitä varten on muita päivystysnumeroita, joita löytyy 112 Suomi -sovelluksestakin.

Ammattitaidon kehittäminen ja täydennyskoulutus tärkeää kaikille

Moni hätäkeskuspäivystäjäksi valmistunut ja hätälinjassa työtä tekevä haluaa ajan saatossa kehittää omaa osaamistaan kouluttautumalla. Kaikista ei voi kuitenkaan tulla ylipäivystäjiä tai vuoromestareita, eikä kaikki edes halua esihenkilöiksi. Puhetyöläiselle vuorovaikutuskoulutus ja äänenhuoltoon panostaminen voisivat olla hyviä täydennyskoulutuksia.

– Me ollaan vuorovaikutuksen kameleontteja. Omaa vuorovaikutusta pitää pystyä muuttamaan soittajan tilanteen mukaisesti. Vuorovaikutuskoulutus voisi siis olla hyvä täydennyskoulutus. On todella tärkeää, että hätäpuhelun soittajan kanssa löytyy yhteinen sävel ja syntyy luottamuksen ilmapiiri. Sen kun saavuttaa, on riskiarvion tekeminen paljon helpompaa ja se onnistuu paremmin. Puhelun käsittelyaika on todella lyhyt ja se tekee työstä haastavaa, joten vuorovaikutus on tärkeässä roolissa.

Marika kertoo, että vuorovaikutustaitoja voi opetella, mutta monella hätäkeskuspäivystäjän uralle lähtevälle ne ovat jo luontaisesti hyvät. Työyhteisössä ja työtehtävissä on tärkeää osata kuunnella, ja kuuntelutaito kehittyy jokaisen hätäpuhelun myötä. Hätäkeskuspäivystäjät tekevät kriisityötä yhdessä ja työkavereista tulee myös huolehtia, jotta työssä jaksetaan mahdollisimman hyvin. Defusing- ja posttraumatyöpajatoiminta ovat tärkeitä henkisen jaksamisen tukitoimia.

– Arvostan kollegoiden ammattitaitoa todella paljon. Meillä on rautaisia ammattilaisia töissä. Soittajan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen taustalla pyörii koko ajan ohjeiden mukainen puhelunkäsittely ja tilannekuvan luominen sekä viranomaisohjeet, lait ja virkavastuu. Se on aika paljon asioita. Ammattilaisista on pidettävä kiinni ja hätäkeskuspäivystäjille on luotava mahdollisimman hyvät puitteet tehdä laadukasta työtä.