Traumasta voi puhua
112 Hätäkeskus -podcastin kolmannen jakson aiheina ovat posttrauma sekä siihen liittyvä posttrauma-työpaja, joista keskustelemassa ovat vuoromestari Miia Pohjolainen ja psykoterapeutti Markku Andelin. Keskustelua johtaa viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.
Miten trauma määritellään, ja mikä sen voi aiheuttaa? Mitä traumatisoitumisesta voi seurata? Entä mitä on posttraumatyö ja mitä tehdään Hätäkeskuslaitoksen posttraumatyöpajoissa? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastataan 112 Hätäkeskus -podcastin kolmannessa jaksossa. Podcastin kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa sekä Apple Podcastissa.
Trauman syyt ja seuraukset yksilöllisiä
Trauma syntyy traumaattisesta tilanteesta. Traumaattista tilannetta ei voi määritellä toisen puolesta, vaan se, mikä kellekin on kuormittavaa, on aina yksilöllistä. Ihmisillä on myös erilaisia tapoja reagoida traumoihin, ja traumatisoituminen voi ilmetä hyvin laajana oireiden kirjona, kuten ärtyneisyytenä, uniongelmina tai takaumina.
Psykoterapeutti Markku Andelin huomauttaa podcastissa, ettei trauma aina välttämättä synny vain yksittäisestä tilanteesta, vaan myös kumulatiivinen stressi voi hiipiä pikkuhiljaa kasautuvien, kuormittavien tilanteiden myötä.
Hätäkeskuspäivystäjän työssä mieli käy usein traumaattisissa tilanteissa, vaikka itselle ei varsinaisesti käy mitään. Myös mielikuvat siitä, mitä olisi voinut käydä, saattavat traumatisoida. Kuormitusta voi lisätä se, että päivystäjä saa harvoin tietää tapauksen lopputulosta ja tarina jää ikään kuin kesken.
Vaikka kuormittavat asiat ovat yksilöllisiä, nostaa vuoromestari Miia Pohjolainen podcastissa esimerkinomaisesti esiin lapsiin kohdistuvat tapaukset, jotka tyypillisesti traumatisoivat monia. Myös omaa elämää lähelle tulevat tapaukset ovat usein kuormittavia. Miten päivystäjä jaksaa?
– Se onkin hyvä kysymys, ja kaikki eivät jaksakaan, Pohjolainen toteaa.
Vertaistukea posttraumatyöpajasta
Jos hätäpuheluiden aiheuttama trauma jää käsittelemättä, voi sen vangiksi jäädä Markku Andelinin mukaan kahdella tavalla: hätäkeskuspäivystäjälle voi syntyä pelko tietynlaisia puheluita kohtaan tai vanha trauma voi nousta pinnalle takaumana samankaltaisen puhelun kohdalla. Posttraumatyö on työtä, jota tehdään traumatisoituneiden henkilöiden kanssa.
Miia Pohjolainen kertoo Hätäkeskuslaitoksen posttraumatyöpajojen olevan luennoista, koulutuksesta ja vertaistuesta muodostuvia kokonaisuuksia, joissa osallistujilla on mahdollisuus terapeutin tapaamiseen, luonnon rauhassa ulkoiluun sekä rentoutumiseen. Niissä voidaan käsitellä joko yksittäisiä traumatisoivia tilanteita tai kumulatiivista stressiä. Tärkeää on, että ympäristö on rauhallinen.
Hätäkeskuslaitoksella on takana nyt kaksi posttraumatyöpajaa, ja niistä saatu palaute on ollut positiivista. Jokainen työpajaan osallistunut on aluksi arvioinut sinne tulemisen syyn häiritsevyyden, ja kuukautta myöhemmin arvio on tehty uudelleen. Podcastin vieraat kertovat, että kaikilla häiritsevyys on laskenut, osalla jopa nollaan.
Posttraumatyön myötä on huomattu, miten valtava vaikutus keskustelulla ja asioiden jakamisella on työyhteisössä, ja tässä suhteessa harppaus aiemmasta on ollut merkittävä.
– Normalisoidaan sitä, että työ voi olla kuormittavaa ja traumatisoivaa. Tuo tietynlaista turvallisuudentunnetta, kun siitä voi puhua, Markku Andelin toteaa.
Tutustu myös
Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa toimimaan onnettomuuspaikalla
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Mielenterveyskriisi näkyy myös hätäpuheluissa
112 Hätäkeskus -podcastin kolmannessa jaksossa käsitellään mielenterveyteen liittyviä hätäilmoituksia. Studiossa vieraana on ylipäivystäjä Jonne Joukanen Hätäkeskuslaitokselta.
Mitä on hälyttämättä jättäminen?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden toisessa jaksossa pureudutaan siihen, kun hätäilmoitus ei johda hälyttämiseen. Miksi apua ei voida välittää kaikille ja miten päätetään, kuka saa apua?
Saako ihminen ambulanssin?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan ensihoitoon – mitä se tarkoittaa, kuinka se eroaa vanhanaikaisesta sairaankuljetuksesta ja miksi hätäpuhelussa on tärkeää vastata kysymyksiin.
Nuoret miehet 112-päivän kohderyhmänä 2026
Kampanjan avulla halutaan vahvistaa nuorten miesten rohkeutta puuttua hätätilanteisiin.
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen tärkein voimavara ja strateginen painopiste. Uudessa työhyvinvointiohjelmassa painotetaan aiempaa vahvemmin mm. työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä ja työurajohtamista.