Traumasta voi puhua
![](/documents/25150957/26717136/2023-posttrauma-podcast.jpg/a1ee3d64-6458-7c14-204c-ccd45b290f6d?t=1698734823450&width=1200)
112 Hätäkeskus -podcastin kolmannen jakson aiheina ovat posttrauma sekä siihen liittyvä posttrauma-työpaja, joista keskustelemassa ovat vuoromestari Miia Pohjolainen ja psykoterapeutti Markku Andelin. Keskustelua johtaa viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.
Miten trauma määritellään, ja mikä sen voi aiheuttaa? Mitä traumatisoitumisesta voi seurata? Entä mitä on posttraumatyö ja mitä tehdään Hätäkeskuslaitoksen posttraumatyöpajoissa? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastataan 112 Hätäkeskus -podcastin kolmannessa jaksossa. Podcastin kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa sekä Apple Podcastissa.
Trauman syyt ja seuraukset yksilöllisiä
Trauma syntyy traumaattisesta tilanteesta. Traumaattista tilannetta ei voi määritellä toisen puolesta, vaan se, mikä kellekin on kuormittavaa, on aina yksilöllistä. Ihmisillä on myös erilaisia tapoja reagoida traumoihin, ja traumatisoituminen voi ilmetä hyvin laajana oireiden kirjona, kuten ärtyneisyytenä, uniongelmina tai takaumina.
Psykoterapeutti Markku Andelin huomauttaa podcastissa, ettei trauma aina välttämättä synny vain yksittäisestä tilanteesta, vaan myös kumulatiivinen stressi voi hiipiä pikkuhiljaa kasautuvien, kuormittavien tilanteiden myötä.
Hätäkeskuspäivystäjän työssä mieli käy usein traumaattisissa tilanteissa, vaikka itselle ei varsinaisesti käy mitään. Myös mielikuvat siitä, mitä olisi voinut käydä, saattavat traumatisoida. Kuormitusta voi lisätä se, että päivystäjä saa harvoin tietää tapauksen lopputulosta ja tarina jää ikään kuin kesken.
Vaikka kuormittavat asiat ovat yksilöllisiä, nostaa vuoromestari Miia Pohjolainen podcastissa esimerkinomaisesti esiin lapsiin kohdistuvat tapaukset, jotka tyypillisesti traumatisoivat monia. Myös omaa elämää lähelle tulevat tapaukset ovat usein kuormittavia. Miten päivystäjä jaksaa?
– Se onkin hyvä kysymys, ja kaikki eivät jaksakaan, Pohjolainen toteaa.
Vertaistukea posttraumatyöpajasta
Jos hätäpuheluiden aiheuttama trauma jää käsittelemättä, voi sen vangiksi jäädä Markku Andelinin mukaan kahdella tavalla: hätäkeskuspäivystäjälle voi syntyä pelko tietynlaisia puheluita kohtaan tai vanha trauma voi nousta pinnalle takaumana samankaltaisen puhelun kohdalla. Posttraumatyö on työtä, jota tehdään traumatisoituneiden henkilöiden kanssa.
Miia Pohjolainen kertoo Hätäkeskuslaitoksen posttraumatyöpajojen olevan luennoista, koulutuksesta ja vertaistuesta muodostuvia kokonaisuuksia, joissa osallistujilla on mahdollisuus terapeutin tapaamiseen, luonnon rauhassa ulkoiluun sekä rentoutumiseen. Niissä voidaan käsitellä joko yksittäisiä traumatisoivia tilanteita tai kumulatiivista stressiä. Tärkeää on, että ympäristö on rauhallinen.
Hätäkeskuslaitoksella on takana nyt kaksi posttraumatyöpajaa, ja niistä saatu palaute on ollut positiivista. Jokainen työpajaan osallistunut on aluksi arvioinut sinne tulemisen syyn häiritsevyyden, ja kuukautta myöhemmin arvio on tehty uudelleen. Podcastin vieraat kertovat, että kaikilla häiritsevyys on laskenut, osalla jopa nollaan.
Posttraumatyön myötä on huomattu, miten valtava vaikutus keskustelulla ja asioiden jakamisella on työyhteisössä, ja tässä suhteessa harppaus aiemmasta on ollut merkittävä.
– Normalisoidaan sitä, että työ voi olla kuormittavaa ja traumatisoivaa. Tuo tietynlaista turvallisuudentunnetta, kun siitä voi puhua, Markku Andelin toteaa.
Tutustu myös
Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
EU-hanke tuo hätänumerotietoutta lapsille
Uusia työkaluja jaksamisen tueksi
Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Juhannuksena 28 300 hätäilmoitusta
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 21.6. ja sunnuntain 23.6. välisenä aikana yhteensä noin 28 300 hätäilmoitusta (34 300 vuonna 2023), joista 14 000 välitettiin tehtäväksi viranomaisille.
Kesälomakaudella hätätilanteita tapahtuu tavallista enemmän
Hätäilmoitusten määrää voidaan verrata säähän; mitä kauniimpaa ja lämpimämpää on, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti päihteiden aiheuttamat ongelmat, erilaiset tapaturmat sekä vesillä sattuvat onnettomuudet.
Kesän tärkeimmät puhelinnumerot ja ohjeet
Kesällä ihmiset lomailevat mökeillä ja ulkomailla, liikkuvat vesillä, luonnonhelmassa ja yleisötapahtumissa sekä matkustavat tieliikenteessä. Mitä enemmän ihmiset tekevät, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Katso uutisesta mitä numeroita ja palveluita eri ongelmatilanteisiin on tarjolla.
EU-hanke tuo hätänumerotietoutta lapsille
Hätäkeskuslaitos osallistuu EU-hankkeeseen, jossa kadonneiden lasten auttamisjärjestelmää tehdään näkyväksi. Keskeisenä teemana on hätänumeron oikean käytön opettaminen lapsille.