Tulkkauksen tarve hätäpuheluissa lähes tuplaantui
Hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää apunaan tulkkauspalvelua, jos yhteistä kieltä avuntarvitsijan kanssa ei löydy. Vuonna 2023 hätäilmoituksia tulkattiin ennätysmäärä.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä soittajalta ensin oikea kieli. Sen jälkeen päivystäjä ottaa yhteyden tulkkiin, joka lisätään samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.
Vuonna 2023 tulkattiin 1056 hätäilmoitusta, joka on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2022 verrattuna (575 kpl). Tulkattuja kieliä oli yhteensä 29. Suurin osa tulkatuista kielistä koski venäjän (540 kpl), ukrainan (267 kpl) ja arabian (78 kpl) kieliä.
– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja näkyvät näin myös hätäilmoitusten tulkkaustarpeessa. Ukrainan kielen tulkkia tarvittiin vuonna 2021 vain kolme kertaa, kun vuonna 2023 määrä oli 267. Venäjä ja arabia ovat olleet aina tulkatuimpien kielten kärjessä, kertoo Hopearuoho.
Harvinaisten kielten kohdalla hätäkeskuspäivystäjän haasteena on tunnistaa kieli. Tulkkauksen tarvetta oli viime vuonna muun muassa darin, bosnian, turkin kurmandzin, tigrinjan ja serbian kielisille hätäilmoituksille.
– Mikäli avuntarvitsija ja päivystäjä eivät löydä kommunikointiin yhteistä kieltä, päivystäjä pyrkii selvittämään, mitä kieltä soittaja puhuu, jotta tulkki voidaan kutsua linjalle. Tulkit ovat tavoitettavissa sopimuskumppanimme kautta vuorokauden ympäri, mutta yhteyden saamisessa voi kestää minuutteja. Haasteena prosessissa on se, että avuntarvitsija turhautuu odottamiseen ja katkaisee puhelun ennen tulkin tavoittamista.
Tommi Hopearuoho muistuttaa, että avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
– Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.
Lähtökohtana Hätäkeskuslaitoksessa on, että kotimaisten kielten lisäksi englanninkieliset puhelut käsitellään ilman tulkkausta. Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.
Maahanmuuttajille suunnatut opetusvideot hätänumeron ja tulkkauspalvelun käytöstä Suomi Taskussa -sivustolla:
Hätänumeron tulkkipalvelut englanniksi
Hätänumeron tulkkipalvelut darin kielellä
Tutustu myös
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Hätäkeskuslaitoksen maine tukevalla tasolla
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Perinteinen perhejuhla heijastuu hätäkeskukseen surullisina ja synkkinä ihmiskohtaloina. Erityisesti yksinäisyys, päihteiden käyttö ja kotihälytykset korostuvat hätäilmoituksissa pyhien aikaan.
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
112 Hätäkeskus -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan vuorovaikutustaidoista ja kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta hätälinjalla. Studiossa vieraana on Pelastusopiston vanhempi opettaja Titta Lindholm.
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta.