Tulkkauksen tarve hätäpuheluissa lähes tuplaantui

Hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää apunaan tulkkauspalvelua, jos yhteistä kieltä avuntarvitsijan kanssa ei löydy. Vuonna 2023 hätäilmoituksia tulkattiin ennätysmäärä.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä soittajalta ensin oikea kieli. Sen jälkeen päivystäjä ottaa yhteyden tulkkiin, joka lisätään samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.
Vuonna 2023 tulkattiin 1056 hätäilmoitusta, joka on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2022 verrattuna (575 kpl). Tulkattuja kieliä oli yhteensä 29. Suurin osa tulkatuista kielistä koski venäjän (540 kpl), ukrainan (267 kpl) ja arabian (78 kpl) kieliä.
– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja näkyvät näin myös hätäilmoitusten tulkkaustarpeessa. Ukrainan kielen tulkkia tarvittiin vuonna 2021 vain kolme kertaa, kun vuonna 2023 määrä oli 267. Venäjä ja arabia ovat olleet aina tulkatuimpien kielten kärjessä, kertoo Hopearuoho.
Harvinaisten kielten kohdalla hätäkeskuspäivystäjän haasteena on tunnistaa kieli. Tulkkauksen tarvetta oli viime vuonna muun muassa darin, bosnian, turkin kurmandzin, tigrinjan ja serbian kielisille hätäilmoituksille.
– Mikäli avuntarvitsija ja päivystäjä eivät löydä kommunikointiin yhteistä kieltä, päivystäjä pyrkii selvittämään, mitä kieltä soittaja puhuu, jotta tulkki voidaan kutsua linjalle. Tulkit ovat tavoitettavissa sopimuskumppanimme kautta vuorokauden ympäri, mutta yhteyden saamisessa voi kestää minuutteja. Haasteena prosessissa on se, että avuntarvitsija turhautuu odottamiseen ja katkaisee puhelun ennen tulkin tavoittamista.
Tommi Hopearuoho muistuttaa, että avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
– Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.
Lähtökohtana Hätäkeskuslaitoksessa on, että kotimaisten kielten lisäksi englanninkieliset puhelut käsitellään ilman tulkkausta. Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.
Maahanmuuttajille suunnatut opetusvideot hätänumeron ja tulkkauspalvelun käytöstä Suomi Taskussa -sivustolla:
Hätänumeron tulkkipalvelut englanniksi
Hätänumeron tulkkipalvelut darin kielellä
Tutustu myös
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Tekstiviestin voi nyt lähettää hätänumeroon 112 mistä puhelinnumerosta tahansa. Palvelu on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia kuulemisen tai puheen tuottamisen kanssa.
112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta
112 Suomi -sovellus on vuosien varrella kasvanut turvallisuuden palvelukokonaisuudeksi. Sen palveluista on apua erilaisissa hätä- ja ongelmatilanteissa niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäpuhelussa tärkeintä avun saannin kannalta on tietää sijainti, jotta auttajat löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti. Tekniikka ja erityisesti 112 Suomi -sovellus on tässä hyvä apuväline.
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 20.6. ja sunnuntain 22.6. välisenä aikana yhteensä noin 24 900 hätäilmoitusta (28 300 vuonna 2024), joista 12 400 välitettiin tehtäväksi viranomaisille (14 000 vuonna 2024).
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
Hätäilmoitusten määrää voidaan verrata säähän; mitä kauniimpaa ja lämpimämpää on, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, erilaiset tapaturmat sekä vesillä sattuvat onnettomuudet.