Työhyvinvointi näkyy arjessa
Hätäkeskuslaitoksessa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Päämäärätietoinen työ näkyy muun muassa sairauspoissaolojen laskuna ja pitkinä työurina.
Hätäkeskuslaitoksessa kehitetään jatkuvasti uusia työkaluja jaksamisen tueksi. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia. Hätäkeskuksissa järjestetään muun muassa tyhy-toimintaa ja -tapahtumia ympäri vuoden. Arjessa tukea vaikeiden tilanteiden käsittelyyn on saatavilla jatkuvasti.
Työssä viihtyminen näkyy pitkinä työurina. Esimerkiksi Vaasan hätäkeskuksessa keskimääräinen työura lähentelee arvioiden mukaan jo kymmentä vuotta. Vuosittain keskuksessa juhlitaan henkilöitä, jotka ovat olleet virastossa töissä jopa kaksikymmentä vuotta. Tapa on vakiintunut kaikissa keskuksissa.
Hallintosihteeri Joona Linna on ollut Hätäkeskuslaitoksella töissä viisi vuotta. Työn haastavuus, hyvä työyhteisö ja monipuolinen työnkuva innostavat lähtemään töihin joka aamu.
− Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, mikä pitää innostuksen yllä. Työyhteisö on myös toimiva ja tosi hyvä. Täällä saa tehdä töitä eri tyyppisten ihmisten kanssa eri puolilta Suomea. Hyvät työkaverit Vaasassa, mutta myös läpi koko viraston, tekevät työn teosta mieluista, Linna kertoo.
Panostus työhyvinvointiin näkyy myös sairauspoissaolojen laskuna. Viime vuonna koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Sama laskeva trendi on jatkunut tänä vuonna.
Tunnustus henkilöstön työkyvyn vahvistamisesta
Yksi keskeinen esimerkki työkyvyn vahvistamisesta ja siihen satsaamisesta on ennakoiva työkykyjohtamisen toimintamalli, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nyt jo nähtävissä työhyvinvoinnin vahvistumisena, työkyvyttömyyskustannusten alenemisena ja viraston työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.
Ennakoiva työkykyjohtaminen osana arkea
Ennakoivan työkykyjohtamisen prosessi käynnistettiin syksyllä 2022. Prosessin tavoitteena oli tuottaa toimintamalli, joka tukee viraston toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä oli mukana useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita.
Työn tuloksena syntyi neljä painopistealuetta: osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys. Työkykyjohtamisen keskeisinä keinoina ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen.
Toimintamalli näkyy arjessa muun muassa varhaisen tuen keskusteluina, johtajuuden tukemisella kaikilla tasoilla ja henkilöstön osallistamisen vahvistamisella. Työkykyjohtamisen kokonaisuuksien kehittäminen ovat kiinteä osa Hätäkeskuslaitoksen jokaviikkoista työtä ja toiminnanohjausta. Kehittämistyö jatkuu ympäri vuoden ja se on tärkeää, pitkän aikavälin toimintaa.
Tutustu YouTubessa Ennakoiva työkykyjohtaminen Hätäkeskuslaitoksessa -videoon
Tutustu myös
Ohjeet kesän ongelmatilanteisiin
Saako hätäkeskuksesta apua?
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 5. kesäkuuta
Ohjeet kesän ongelmatilanteisiin
Tähän uutiseen on koottu muistilista palveluista, joita voit tarvita erityisesti kesällä. Muista, että kaikki ongelmatilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista.
Saako hätäkeskuksesta apua?
Hätäkeskuspalveluun kohdistuu paljon harhaluuloja ja vanhaa tietoja, jotka voivat vaikuttaa hätäilmoituksen tekijän palveluodotuksiin. Lue uutisesta, mitä jokaisen pitäisi Suomessa tietää hätänumerosta.
Pakotetarkastus otettu käyttöön
Hätäkeskuslaitos tarkastaa ilmoitinlaiteasiakkaat uudella pakotetarkastuspalvelulla 3.6.2026 alkaen. Pakotetarkastus koskee nykyisiä ja uusia palo- ja rikosilmoitinlaiteasiakkaita.
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 5. kesäkuuta
Vaaratiedotteiden virallista välitysjärjestelmää testataan säännöllisesti. Testin tarkoituksena on kokeilla järjestelmien toimivuutta.
Koulut päättyivät – hätänumeroon 14 500 ilmoitusta
Viikonloppuna juhlittiin koulujen päättymistä ja kesäloman alkua eri puolilla Suomea. Hätälinjalla päättäjäisviikonloppu näyttäytyi normaalia kesäviikonloppua vilkkaampana, ja nuoria koskevia tehtäviä oli tavallista enemmän.