Työhyvinvointi näkyy arjessa
Hätäkeskuslaitoksessa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Päämäärätietoinen työ näkyy muun muassa sairauspoissaolojen laskuna ja pitkinä työurina.
Hätäkeskuslaitoksessa kehitetään jatkuvasti uusia työkaluja jaksamisen tueksi. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia. Hätäkeskuksissa järjestetään muun muassa tyhy-toimintaa ja -tapahtumia ympäri vuoden. Arjessa tukea vaikeiden tilanteiden käsittelyyn on saatavilla jatkuvasti.
Työssä viihtyminen näkyy pitkinä työurina. Esimerkiksi Vaasan hätäkeskuksessa keskimääräinen työura lähentelee arvioiden mukaan jo kymmentä vuotta. Vuosittain keskuksessa juhlitaan henkilöitä, jotka ovat olleet virastossa töissä jopa kaksikymmentä vuotta. Tapa on vakiintunut kaikissa keskuksissa.
Hallintosihteeri Joona Linna on ollut Hätäkeskuslaitoksella töissä viisi vuotta. Työn haastavuus, hyvä työyhteisö ja monipuolinen työnkuva innostavat lähtemään töihin joka aamu.
− Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, mikä pitää innostuksen yllä. Työyhteisö on myös toimiva ja tosi hyvä. Täällä saa tehdä töitä eri tyyppisten ihmisten kanssa eri puolilta Suomea. Hyvät työkaverit Vaasassa, mutta myös läpi koko viraston, tekevät työn teosta mieluista, Linna kertoo.
Panostus työhyvinvointiin näkyy myös sairauspoissaolojen laskuna. Viime vuonna koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Sama laskeva trendi on jatkunut tänä vuonna.
Tunnustus henkilöstön työkyvyn vahvistamisesta
Yksi keskeinen esimerkki työkyvyn vahvistamisesta ja siihen satsaamisesta on ennakoiva työkykyjohtamisen toimintamalli, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nyt jo nähtävissä työhyvinvoinnin vahvistumisena, työkyvyttömyyskustannusten alenemisena ja viraston työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.
Ennakoiva työkykyjohtaminen osana arkea
Ennakoivan työkykyjohtamisen prosessi käynnistettiin syksyllä 2022. Prosessin tavoitteena oli tuottaa toimintamalli, joka tukee viraston toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä oli mukana useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita.
Työn tuloksena syntyi neljä painopistealuetta: osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys. Työkykyjohtamisen keskeisinä keinoina ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen.
Toimintamalli näkyy arjessa muun muassa varhaisen tuen keskusteluina, johtajuuden tukemisella kaikilla tasoilla ja henkilöstön osallistamisen vahvistamisella. Työkykyjohtamisen kokonaisuuksien kehittäminen ovat kiinteä osa Hätäkeskuslaitoksen jokaviikkoista työtä ja toiminnanohjausta. Kehittämistyö jatkuu ympäri vuoden ja se on tärkeää, pitkän aikavälin toimintaa.
Tutustu YouTubessa Ennakoiva työkykyjohtaminen Hätäkeskuslaitoksessa -videoon
Tutustu myös
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
Jaa vaaratiedote kaverille 112 Suomi -sovelluksen avulla
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Perinteinen perhejuhla heijastuu hätäkeskukseen surullisina ja synkkinä ihmiskohtaloina. Erityisesti yksinäisyys, päihteiden käyttö ja kotihälytykset korostuvat hätäilmoituksissa pyhien aikaan.
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
112 Hätäkeskus -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan vuorovaikutustaidoista ja kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta hätälinjalla. Studiossa vieraana on Pelastusopiston vanhempi opettaja Titta Lindholm.
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta.