Työhyvinvointi näkyy arjessa

Hätäkeskuslaitoksessa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Päämäärätietoinen työ näkyy muun muassa sairauspoissaolojen laskuna ja pitkinä työurina.
Hätäkeskuslaitoksessa kehitetään jatkuvasti uusia työkaluja jaksamisen tueksi. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia. Hätäkeskuksissa järjestetään muun muassa tyhy-toimintaa ja -tapahtumia ympäri vuoden. Arjessa tukea vaikeiden tilanteiden käsittelyyn on saatavilla jatkuvasti.
Työssä viihtyminen näkyy pitkinä työurina. Esimerkiksi Vaasan hätäkeskuksessa keskimääräinen työura lähentelee arvioiden mukaan jo kymmentä vuotta. Vuosittain keskuksessa juhlitaan henkilöitä, jotka ovat olleet virastossa töissä jopa kaksikymmentä vuotta. Tapa on vakiintunut kaikissa keskuksissa.
Hallintosihteeri Joona Linna on ollut Hätäkeskuslaitoksella töissä viisi vuotta. Työn haastavuus, hyvä työyhteisö ja monipuolinen työnkuva innostavat lähtemään töihin joka aamu.
− Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, mikä pitää innostuksen yllä. Työyhteisö on myös toimiva ja tosi hyvä. Täällä saa tehdä töitä eri tyyppisten ihmisten kanssa eri puolilta Suomea. Hyvät työkaverit Vaasassa, mutta myös läpi koko viraston, tekevät työn teosta mieluista, Linna kertoo.
Panostus työhyvinvointiin näkyy myös sairauspoissaolojen laskuna. Viime vuonna koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Sama laskeva trendi on jatkunut tänä vuonna.
Tunnustus henkilöstön työkyvyn vahvistamisesta
Yksi keskeinen esimerkki työkyvyn vahvistamisesta ja siihen satsaamisesta on ennakoiva työkykyjohtamisen toimintamalli, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nyt jo nähtävissä työhyvinvoinnin vahvistumisena, työkyvyttömyyskustannusten alenemisena ja viraston työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.
Ennakoiva työkykyjohtaminen osana arkea
Ennakoivan työkykyjohtamisen prosessi käynnistettiin syksyllä 2022. Prosessin tavoitteena oli tuottaa toimintamalli, joka tukee viraston toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä oli mukana useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita.
Työn tuloksena syntyi neljä painopistealuetta: osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys. Työkykyjohtamisen keskeisinä keinoina ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen.
Toimintamalli näkyy arjessa muun muassa varhaisen tuen keskusteluina, johtajuuden tukemisella kaikilla tasoilla ja henkilöstön osallistamisen vahvistamisella. Työkykyjohtamisen kokonaisuuksien kehittäminen ovat kiinteä osa Hätäkeskuslaitoksen jokaviikkoista työtä ja toiminnanohjausta. Kehittämistyö jatkuu ympäri vuoden ja se on tärkeää, pitkän aikavälin toimintaa.
Tutustu YouTubessa Ennakoiva työkykyjohtaminen Hätäkeskuslaitoksessa -videoon
Tutustu myös
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.