Työhyvinvointi näkyy arjessa
Hätäkeskuslaitoksessa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Päämäärätietoinen työ näkyy muun muassa sairauspoissaolojen laskuna ja pitkinä työurina.
Hätäkeskuslaitoksessa kehitetään jatkuvasti uusia työkaluja jaksamisen tueksi. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia. Hätäkeskuksissa järjestetään muun muassa tyhy-toimintaa ja -tapahtumia ympäri vuoden. Arjessa tukea vaikeiden tilanteiden käsittelyyn on saatavilla jatkuvasti.
Työssä viihtyminen näkyy pitkinä työurina. Esimerkiksi Vaasan hätäkeskuksessa keskimääräinen työura lähentelee arvioiden mukaan jo kymmentä vuotta. Vuosittain keskuksessa juhlitaan henkilöitä, jotka ovat olleet virastossa töissä jopa kaksikymmentä vuotta. Tapa on vakiintunut kaikissa keskuksissa.
Hallintosihteeri Joona Linna on ollut Hätäkeskuslaitoksella töissä viisi vuotta. Työn haastavuus, hyvä työyhteisö ja monipuolinen työnkuva innostavat lähtemään töihin joka aamu.
− Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, mikä pitää innostuksen yllä. Työyhteisö on myös toimiva ja tosi hyvä. Täällä saa tehdä töitä eri tyyppisten ihmisten kanssa eri puolilta Suomea. Hyvät työkaverit Vaasassa, mutta myös läpi koko viraston, tekevät työn teosta mieluista, Linna kertoo.
Panostus työhyvinvointiin näkyy myös sairauspoissaolojen laskuna. Viime vuonna koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Sama laskeva trendi on jatkunut tänä vuonna.
Tunnustus henkilöstön työkyvyn vahvistamisesta
Yksi keskeinen esimerkki työkyvyn vahvistamisesta ja siihen satsaamisesta on ennakoiva työkykyjohtamisen toimintamalli, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nyt jo nähtävissä työhyvinvoinnin vahvistumisena, työkyvyttömyyskustannusten alenemisena ja viraston työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.
Ennakoiva työkykyjohtaminen osana arkea
Ennakoivan työkykyjohtamisen prosessi käynnistettiin syksyllä 2022. Prosessin tavoitteena oli tuottaa toimintamalli, joka tukee viraston toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä oli mukana useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita.
Työn tuloksena syntyi neljä painopistealuetta: osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys. Työkykyjohtamisen keskeisinä keinoina ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen.
Toimintamalli näkyy arjessa muun muassa varhaisen tuen keskusteluina, johtajuuden tukemisella kaikilla tasoilla ja henkilöstön osallistamisen vahvistamisella. Työkykyjohtamisen kokonaisuuksien kehittäminen ovat kiinteä osa Hätäkeskuslaitoksen jokaviikkoista työtä ja toiminnanohjausta. Kehittämistyö jatkuu ympäri vuoden ja se on tärkeää, pitkän aikavälin toimintaa.
Tutustu YouTubessa Ennakoiva työkykyjohtaminen Hätäkeskuslaitoksessa -videoon
Tutustu myös
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Hyvinvoiva henkilöstö tulosten ytimessä
Vuonna 2025 Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan, ja henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla valtion tuottavuusohjelmaan liittyvistä säästöistä huolimatta.
Kampanjaviikko kokosi osallistujia eri puolilla Suomea
Hätänumeroviikko on tältä vuodelta päättynyt. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille, kouluille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille ympäri Suomen!
Hätänumeroviikolla huomio kiinnittyy turvallisuuteen
Valtakunnallista 112-päivää vietetään jälleen hätänumeroviikolla 9.-15. helmikuuta. Kampanja juhlapäivä on keskiviikkona 11.2. Teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä nuoret miehet.
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuonna 2025 hätänumeroon tehtiin keskimäärin 7 300 hätäilmoitusta joka päivä. Viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä kääntyi kasvuun.
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Nuoruusvuosina uhkarohkeus ja yllytyshulluus korostuvat, ja joskus tilanteet saattavat edetä vaarallisiksi. 112-päivän tavoitteena on vahvistaa nuorten miesten kykyä tunnistaa hätätilanteet ja rohkaista heitä toimimaan.