Suomalainen hätäkeskustoiminta herättää kansainvälistä kiinnostusta
Suomen ainutlaatuinen malli tuottaa hätäkeskuspalveluita houkuttelee vuosittain useita kansainvälisiä vieraita seuraamaan hätäkeskustoiminnan arkea. Kustannustehokkaasta ja avun nopean hälyttämisen mahdollistavasta mallista halutaan ottaa mallia maailmalla.
Hätäkeskuslaitos saa vuosittain satoja kansainvälisiä vieraita eri puolilta maailmaa. Vierailijoille esitetään valtakunnallista hätäkeskustoimintaa, hätäkeskussalin organisoitumista, viranomaisten välistä yhteistyötä ja johtokeskuksen roolia tilannekuvan ylläpitäjänä. Vierailijoita käy maailman joka kolkasta – niin Euroopasta, Yhdysvalloista, Aasiasta, Australiasta kuin Afrikan maista.
Huhtikuun alussa Keravan hätäkeskukseen saapui kerralla vieraita lähes 20 eri maasta. Vieraita oli muun muassa Sveitsistä, Malesiasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Albaniasta, Saksasta ja Singaporesta.
− Vieraat ovat yleisesti ottaen aina hämmentyneitä siitä, kuinka saumatonta hätäkeskustoiminta Suomessa on ja miten yksi päivystäjä pystyy käsittelemään itsenäisesti eri viranomaisten hätäilmoitukset, Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja kertoo.
Yksi numero
Suomessa hätätilanteissa saa apua vain yhdestä numerosta, 112. Hätäilmoitukseen vastaa hätäkeskuspäivystäjä, joka tekee tilanteesta riskinarvion viranomaisilta saaduilla ohjeilla. Jos tilanne vaatii, hätäkeskuspäivystäjä pystyy nopeasti hälyttämään paikan päälle poliisin, ensihoidon, pelastuksen ja sosiaalitoimen.
Toimintamalli, jossa yksi päivystäjä käsittelee itsenäisesti hätäilmoituksen toimialasta riippumatta, on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Useissa maissa poliisille, ensihoidolle ja pelastuksella on omat hätänumerot. Lisäksi eri toimijoilla on omat hätäkeskukset, joissa oman vastuualueen hätäilmoitukset käsitellään. Joissakin maissa hätäkeskuspalveluista vastaa yksityinen yritys, joka toimii hätäpuheluiden välittäjänä.
− Meidän valtakunnallinen, verkottunut malli on maailmalla poikkeuksellinen. Hätäilmoitukseen voidaan vastata valtakunnallisesti kuudesta eri hätäkeskuksesta ilmoittajan sijainnista riippumatta, Vainio kertoo.
Verkottunut toimintamalli mahdollistaa hätäilmoituksen nopean vastausajan. Viime vuonna hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin seitsemässä sekunnissa. Verkottunut toimintamalli on vertaansa vailla myös ruuhkatilanteissa sekä häiriö- ja poikkeusoloissa. Hätäkeskuslaitoksen varautumista ja valmiutta erilaisiin tilanteisiin harjoitellaan säännöllisesti.
Saumatonta yhteistyötä
Hätäkeskuspalveluiden organisoiminen yhdelle toimijalle vaatii viranomaisilta yhteistyötä, yhteisiä toimintamalleja ja aktiivista vuoropuhelua. Hätäilmoituksen käsittely, riskinarvio ja resurssien ohjaus vaikuttavat suoraan viranomaisten toimintaan ja kansalaisten turvallisuuteen. Yhteisiä järjestelmiä, kuten viranomaisradioverkkoa ja hätäkeskustietojärjestelmää, käytetään arjen yhteistyön sujuvoittamiseen.
− Yhteistyö viranomaisten välillä auttaa vastaamaan kansalaisten odotuksiin ja kehittämään auttamisen ketjua kokonaisuutena, Vainio toteaa.
Hätäilmoitusten keskitetty vastaanotto on yhteiskunnalle kustannustehokas. Vuonna 2024 hätäkeskustoiminta kustansi 12,6 euroa yhtä asukasta kohden.
− Kustannus on vuositasolla noin 1,5 kahvipakettia, Vainio kuvailee.
Kansainvälinen suurkonferenssi
Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 9.–11. huhtikuuta kansainvälinen EENA 2025 Conference & Exhibition. Euroopan hätänumerojärjestö EENA järjestämä konferenssi kokosi yhteen turvallisuusviranomaisia, 112-palveluiden tuottajia, turvallisuuden ja teknologian edustajia ympäri maailmaa. Tapahtuman teemoina olivat muun muassa seuraavan sukupolven teknologia, erilaiset hätäkeskusratkaisut maailmalta sekä kriisinhallintastrategiat.
Ennen kolmipäivästä konferenssia eri maiden 112-palveluiden tuottajat tutustuivat Suomen hätäkeskustoimintaan Keravan hätäkeskuksessa. Hätäkeskukseen saapui hätäkeskustoiminnan ammattilaisia 17:sta eri maasta. Tilaisuuden jälkeen jokaisen vieraan kasvoilta pystyi lukemaan saman ilmeen: tämän mallin haluamme myös meille.
