Vuonna 2023 sairauspoissaolot laskivat ja työtyytyväisyys nousi
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2023 on valmistunut. Viime vuonna henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, hätäkeskuspäivystäjiä saatiin onnistuneesti rekrytoitua ja henkilökunnan tyytyväisyys lisääntyi.
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lopussa 621 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 608 henkilötyövuotta. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta, jolloin henkilötyövuosia kertyi 588. Kohentunut henkilöstötilanne näkyy erityisesti päivystyssaleissa, joihin palkattiin vuoden aikana 60 uutta hätäkeskuspäivystäjää.
− Yksi viime vuodelle asetettu tavoite oli henkilöstöresurssien lisääminen. Siinä onnistuttiin ja olen erittäin tyytyväinen, että saimme erityisesti päivystyssalien henkilöstömäärää lisättyä, henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo.
Onnistuneista rekrytoinneista huolimatta Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio lisää, että hätäkeskustoiminnan ammattilaisista on jatkuva tarve. Viime vuonna vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (2022: 11,1 %).
− Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Ikärakenteemme edellyttää, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kurssikokoa saadaan kasvatettua, jotta voimme turvata hyvän palvelutason myös tulevaisuudessa. Lisäksi panostamme aktiivisesti veto- ja pitovoiman ylläpitämiseen, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan. Olen todella tyytyväinen siihen, että lähtövaihtuvuutemme oli vain 6,4 % viime vuonna, Vainio toteaa.
Sairauspoissaolot laskivat
Vuonna 2023 koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 17,7 työpäivää/henkilö (2022: 22,2) ja hallintohenkilöstön 7,0 työpäivää/henkilö (2022: 6,2). Hallintohenkilöstön sairauspoissaolojen lievä nousu johtui yksittäisistä, pidempiaikaisista poissaoloista.
Koskelan mukaan sairauspoissaolojen lasku on kokonaisuus, johon on vaikuttanut useampi asia ja toimenpide. Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.
− Tehostimme viime vuonna toimia henkilöstön työssä jaksamisen eteen. Teimme erilaisia kokeiluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, kuten Hätäkeskuslaitoksen ja työterveyspalvelun yhteistoiminnan tiiviimpi kehittäminen. Otimme käyttöön myös ennakoiva työkykyjohtaminen -toimintamallin, Koskela kertoo.
Ennakoivan työkykyjohtamisen tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Keskeistä on tunnistaa henkilöstön vahvuudet ja työkykyriskit ja tukea työkykyä jo varhaisessa vaiheessa.
Tyytyväinen henkilöstö
Yksittäinen päivystäjä otti vastaan hätäilmoituksia yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, vaikka hätäilmoitusten kokonaismäärä virastossa kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Työmäärä pystyttiin tasaamaan uusilla rekrytoinneilla ja kehittämällä hätäliikenteen verkottunutta toimintaa.
Vuoden aikana kehitettiin myös hätäkeskuspäivystäjän työn hallintaa mahdollistamalla puoliautomaattinen vastaus ja jononäkymän piilottaminen. Myös työstä palautumista ja defusing-toimintaan kehitettiin. Uusien hätäkeskuspäivystäjien osalta seurattiin heidän työssä jaksamista tarkemmin yhdessä työterveyden kanssa.
Tehdyt toimenpiteet näkyivät osaltaan tyytyväisyytenä työhön. Viime vuonna toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä viraston tulokset paranivat merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Viraston kokonaistuloksien keskiarvo oli 3,43, kun vuonna 2021 keskiarvo oli 3,25. Kyselyssä kaikilla osa-alueilla tapahtui nousua mutta eniten nousivat vuorovaikutus ja viestintä sekä työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kohti osallistavaa johtamista
Viime vuoden ajan Hätäkeskuslaitoksessa valmisteltiin viraston johtamisjärjestelmän uudistusta. Uusi johtamisjärjestelmä otettiin virastossa käyttöön 1.1.2024.
− Toimintamme kivijalka on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Uuden johtamisjärjestelmän keskeinen muutostavoite on mahdollistaa paremmin ihmisten johtaminen, ja saavuttaa täten henkilöstön osallistamisen kautta vuorovaikutteisempi virasto. Tämän toivon heijastuvan myönteisesti työhyvinvointiimme ja sitä kautta myös 112-palveluumme, kertoo Vainio.
Tutustu vuoden 2023 tilinpäätöksen tiivistelmään.
Se även
Akutvården fick flest uppdrag under midsommarhelgen, totalt 28 115 nödanmälningar
Skolorna avslutade – 14 500 nödmeddelanden till nödnumret
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
Akutvården fick flest uppdrag under midsommarhelgen, totalt 28 115 nödanmälningar
Nödcentralerna tog emot 28 115 nödanmälningar mellan fredagen den 19.6.2026 till söndagen den 21.6.2026. Under motsvarande tid året innan var antalet 24 900. Nödmeddelanden besvarades i genomsnitt på 7 sekunder (5 sekunder år 2025).
Nödcentralsoperatörens tips för en trygg midsommar
Enligt ledande operatör Tiina Mitts framhävs under midsommaren traditionellt alkoholrelaterade problem, olycksfall och olyckor på vatten i nödanmälningarna. En stor del av nödsituationerna och problemsituationerna kan dock undvikas genom måttfullhet och god beredskap.
Instruktioner för sommarens problemsituationer
I denna nyhet har vi sammanställt en checklista över tjänster du kan behöva, särskilt på sommaren. Alla problemsituationer kräver inte ett samtal till nödnumret.
Får man hjälp från nödcentralen?
Det finns många missuppfattningar och gammal information om nödcentralstjänster, vilket kan påverka förväntningarna på tjänsten. I denna nyhet berättar vi vad var och en i Finland borde veta om nödnumret.
Sanktionskontroll tas i bruk från och med 3.6.2026
Nödcentralsverket kontrollerar larmanläggningskunder med hjälp av en ny sanktionskontrolltjänst från och med den 3 juni 2026. Sanktionskontrollen gäller nuvarande och nya kunder med brand- och brottslarmanläggningar.