Vuonna 2023 sairauspoissaolot laskivat ja työtyytyväisyys nousi
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2023 on valmistunut. Viime vuonna henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, hätäkeskuspäivystäjiä saatiin onnistuneesti rekrytoitua ja henkilökunnan tyytyväisyys lisääntyi.
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lopussa 621 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 608 henkilötyövuotta. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta, jolloin henkilötyövuosia kertyi 588. Kohentunut henkilöstötilanne näkyy erityisesti päivystyssaleissa, joihin palkattiin vuoden aikana 60 uutta hätäkeskuspäivystäjää.
− Yksi viime vuodelle asetettu tavoite oli henkilöstöresurssien lisääminen. Siinä onnistuttiin ja olen erittäin tyytyväinen, että saimme erityisesti päivystyssalien henkilöstömäärää lisättyä, henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo.
Onnistuneista rekrytoinneista huolimatta Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio lisää, että hätäkeskustoiminnan ammattilaisista on jatkuva tarve. Viime vuonna vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (2022: 11,1 %).
− Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Ikärakenteemme edellyttää, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kurssikokoa saadaan kasvatettua, jotta voimme turvata hyvän palvelutason myös tulevaisuudessa. Lisäksi panostamme aktiivisesti veto- ja pitovoiman ylläpitämiseen, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan. Olen todella tyytyväinen siihen, että lähtövaihtuvuutemme oli vain 6,4 % viime vuonna, Vainio toteaa.
Sairauspoissaolot laskivat
Vuonna 2023 koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 17,7 työpäivää/henkilö (2022: 22,2) ja hallintohenkilöstön 7,0 työpäivää/henkilö (2022: 6,2). Hallintohenkilöstön sairauspoissaolojen lievä nousu johtui yksittäisistä, pidempiaikaisista poissaoloista.
Koskelan mukaan sairauspoissaolojen lasku on kokonaisuus, johon on vaikuttanut useampi asia ja toimenpide. Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.
− Tehostimme viime vuonna toimia henkilöstön työssä jaksamisen eteen. Teimme erilaisia kokeiluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, kuten Hätäkeskuslaitoksen ja työterveyspalvelun yhteistoiminnan tiiviimpi kehittäminen. Otimme käyttöön myös ennakoiva työkykyjohtaminen -toimintamallin, Koskela kertoo.
Ennakoivan työkykyjohtamisen tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Keskeistä on tunnistaa henkilöstön vahvuudet ja työkykyriskit ja tukea työkykyä jo varhaisessa vaiheessa.
Tyytyväinen henkilöstö
Yksittäinen päivystäjä otti vastaan hätäilmoituksia yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, vaikka hätäilmoitusten kokonaismäärä virastossa kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Työmäärä pystyttiin tasaamaan uusilla rekrytoinneilla ja kehittämällä hätäliikenteen verkottunutta toimintaa.
Vuoden aikana kehitettiin myös hätäkeskuspäivystäjän työn hallintaa mahdollistamalla puoliautomaattinen vastaus ja jononäkymän piilottaminen. Myös työstä palautumista ja defusing-toimintaan kehitettiin. Uusien hätäkeskuspäivystäjien osalta seurattiin heidän työssä jaksamista tarkemmin yhdessä työterveyden kanssa.
Tehdyt toimenpiteet näkyivät osaltaan tyytyväisyytenä työhön. Viime vuonna toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä viraston tulokset paranivat merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Viraston kokonaistuloksien keskiarvo oli 3,43, kun vuonna 2021 keskiarvo oli 3,25. Kyselyssä kaikilla osa-alueilla tapahtui nousua mutta eniten nousivat vuorovaikutus ja viestintä sekä työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kohti osallistavaa johtamista
Viime vuoden ajan Hätäkeskuslaitoksessa valmisteltiin viraston johtamisjärjestelmän uudistusta. Uusi johtamisjärjestelmä otettiin virastossa käyttöön 1.1.2024.
− Toimintamme kivijalka on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Uuden johtamisjärjestelmän keskeinen muutostavoite on mahdollistaa paremmin ihmisten johtaminen, ja saavuttaa täten henkilöstön osallistamisen kautta vuorovaikutteisempi virasto. Tämän toivon heijastuvan myönteisesti työhyvinvointiimme ja sitä kautta myös 112-palveluumme, kertoo Vainio.
Tutustu vuoden 2023 tilinpäätöksen tiivistelmään.
Se även
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
En välmående personal ger starka resultat
Antalet nödmeddelanden som minst
Instruktioner för drönarobservationer till appen 112 Suomi
Tjänsterna i appen 112 Suomi innehåller nu instruktioner för hur man ska agera vid flyglarm. Varningsmeddelanden förmedlas också till appen på basis av telefonens positionsinformation.
Hur varnar man för fara?
I Finland finns det två sätt att snabbt varna människor till exempel för en fara som hotar från luften: varningsmeddelandet och den allmänna farosignalen. Appen 112 Suomi är en av de kanaler som används för att förmedla varningsmeddelanden.
eCall-nödsamtalssystem hindrar dödsfall i trafiken, omotiverade anmälningar belastar nödcentralsverken
Det automatiska nödsamtalssystemet eCall finns i ungefär var åttonde personbil och paketbil. Enligt den forskning som Transport- och kommunikationsverket Traficom beställt hindrade eCall-systemet uppskattningsvis ett dödsfall i trafiken åren 2019–2023. För Nödcentralsverket är problemet omotiverade eCall-anmälningar, cirka 80 %.
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
Det ökade antalet invånare med främmande språk som modersmål i Finland syns också på nödlinjen: Nödsamtal tolkades i fjol på 41 olika språk. Samtal tolkas mest på ryska, ukrainska och arabiska.
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
I Finland används endast ett nödnummer, 112, där du får hjälp i brådskande nödsituationer. Du får hjälp via nödnumret oberoende av dina språkkunskaper.