Kuopion hätäkeskukselle Hyvän mielen työpaikka® -merkki

MIELI ry myönsi Kuopion hätäkeskukselle Hyvän mielen työpaikka® -merkin, joka on tunnus siitä, että työyhteisö on sitoutunut vahvistamaan henkilöstön mielen hyvinvointia ja terveyttä. Myös muissa hätäkeskuksissa on tehty monenlaisia toimia työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Hätäkeskuspäivystäjä Marika Sahlberg kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän työssä syntyy henkistä kuormitusta mm. kiireestä, työn ennakoimattomuudesta, jatkuvan valmiuden ja valppauden vaatimuksesta, sekä henkeä pelastavien ohjeiden antamisen vastuusta.

– Hätäkeskuspäivystäjä ei voi ikinä tietää, mitä seuraavassa puhelussa tapahtuu. Asiana on valitettavan harvoin mitään positiivista. Kyseessä voi olla esimerkiksi liikenneonnettomuus, väkivaltatilanne, kotisairaanhoidon ilmoitus huonosti kotona jaksavasta vanhuksesta tai sitten vahinkosoitto.

Sahlberg kertoo, että hätäilmoituksen käsittelyaika on lyhyt, ja sen aikana hätäkeskuspäivystäjän on pystyttävä luomaan mahdollisimman hyvä tilannekuva puhelimen toisen pään tapahtumista. Päivystäjän on oltava koko työvuoron ajan valppaana ja valmiina antamaan henkeä pelastavia ohjeita.

– Jatkuvan valppauden ylläpitäminen koko 8-12 tunnin työvuoron ajan on raskasta. Tämän vuoksi pyrimme pitämään mahdollisuuksien mukaan riittävästi taukoja. On pystyttävä irrottamaan ajatukset hetkeksi pois työasioista työvuoron aikana, Sahlberg kertoo.

Tätä varten Kuopiossa on otettu käyttöön esim. Mielikki-toimintamalli, jolla arkeen lisätään aktiivisia palautumishetkiä. Mielikin avulla tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten itsehoitomenetelmiä oman mielen ennakoivaan hoitamiseen, stressinpurkuun ja rentoutumiseen.

– Meidän tulee itse tunnistaa tuo irrottautumisen tarve ja löytää juuri itsellemme sopivat käytännöt. Taukohuoneestamme löytyy ohjeita erilaisiin tauoilla tehtäviin harjoitteisiin. Toinen tykkää juosta portaissa tai tehdä keppijumppaa ja toiselle palauttavampi asia on vaikkapa lyhyt mindfulness-harjoittelu tai hetkinen palapelin ääressä.

Apuna defusing-keskustelut 

Hätäkeskuspäivystäjä kohtaa työssään henkisesti kuormittavia tilanteita, jotka voivat jäädä painamaan mieltä. Jotta tätä kasvavaa kuormitusta voitaisiin vähentää, on hätäkeskuspäivystäjille tarjolla defusing-purkukeskusteluja, jotka ovat tarkoitettu kuormittavien tilanteiden jälkipurkuun. Defusing-keskustelussa käydään tilanne läpi koulutetun vertaisohjaajan avulla. Se tarjoaa mahdollisuuden omien kokemusten jakamiseen, rauhoittumiseen sekä tarvittaessa lisäavun kartoittamiseen.

– On oleellista, että keskusteluapua löytyy oman työpisteen sisältä ja siihen on mahdollisuus tarttua heti tilanteen niin vaatiessa. Hätäkeskuspäivystäjän työhön sisältyy ehdoton vaitiolovelvollisuus, jolloin mieltä painavia asioita tulee saada käydä läpi työyhteisön sisällä, Sahlberg toteaa.

Monia toimia työhyvinvoinnin kehittämiseksi

Sahlberg on iloinen siitä, että koko Hätäkeskuslaitoksessa on viime aikoina havahduttu mielenterveyden hyvinvoinnin tärkeyteen henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

– Me päivystäjät emme ole kaiken kestäviä koneita, vaan tuntevia ihmisiä. Haluamme auttaa - ja jotta pystymme siihen parhaalla mahdollisella tavalla, on meidän itse voitava hyvin, Sahlberg sanoo.

Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointiasiantuntija Elina Rautanen kertoo, että Kuopion hätäkeskuksen lisäksi myös muissa hätäkeskuksissa on tehty monenlaisia toimia työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

– Olemme tehneet fiilismittari-kyselyjä, terveyskuntomittauksia, uni- ja aktiivisuustutkimuksia, aloittaneet tupakkatuotteiden käytön lopettamisen tukemisen, olemme kokeilleet Firstbeat Life -mittauksia ja tarjonneet henkilöstöllemme yksilövalmennuksia.

Rautanen kertoo, että Hätäkeskuslaitoksessa otetaan vuonna 2023 käyttöön strateginen, ennakoiva näkökulma työkyvyn johtamiseen. Työkykyjohtamisen mallin avulla pyritään entistä paremmin huolehtimaan siitä, että henkilöstön työkyky säilyy mahdollisimman hyvänä läpi koko työuran ajan.

– Työkykyjohtamisen tärkeimpänä painopistealueena pidämme hätäkeskuspäivystäjien työuran alkuvaihetta. Näemme, että vuoromestarit eli hätäkeskuspäivystäjien esihenkilöt ovat tärkeässä roolissa. Heidän työkykyjohtamisen osaamista ja menetelmiä vahvistamalla pääsemme vaikuttamaan tehokkaasti työuran alkutaipaleeseen ja sitä kautta varmistamaan työhyvinvoinnin positiivisen jatkumon.

Rautanen odottaa paljon alkavalta vuodelta. Hänen mukaansa työkykyjohtaminen nostetaan Hätäkeskuslaitoksessa aivan uudelle tasolle.

– Työkykyjohtamiseen ja työhyvinvointiin panostamalla pyrimme tukemaan sitä, että hätäkeskuspäivystäjät voivat tehdä tärkeää ja merkityksellistä työtänsä mahdollisimman hyvin, Rautanen toteaa.

Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka® -merkki on kannustin ja tunnus työpaikoille, jotka sitoutuvat tekemään työtä henkilöstön mielenterveyden sekä hyvinvointia edistävien toimintatapojen ja rakenteiden vahvistamiseksi. Se osoittaa, että organisaatiossa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja kannetaan sosiaalista vastuuta. Merkin myöntää MIELI, Suomen Mielenterveys ry.