Henkilöstökatsaus 2021: Työhyvinvointiin panostaen

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus on valmistunut. Vuosi 2021 sujui tavoitteisiin nähden kokonaisuudessaan hyvin, haastavasta operatiivisesta henkilöstötilanteesta ja koronakriisistä huolimatta. Vuoteen sisältyi paljon panostuksia henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio on tyytyväinen siihen, että henkilöstön määrää saatiin hieman lisättyä ja näin jokaisen päivystyshenkilön työkuormaa hieman pienennettyä. Päivystyshenkilöstöön luetaan kuuluvaksi henkilöt, jotka osallistuvat hätäilmoitusten käsittelyyn. Heitä ovat hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit.
– Vuoden 2021 aikana käsiteltiin hätäkeskuksissa 2 782 980 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluita oli 2 754 870. Hätäilmoitusten kokonaismäärä pysyi kutakuinkin samalla tasolla vuoteen 2020 verrattuna. Koska henkilöstön määrä hieman kasvoi ja hätäkeskukset toimivat verkottuneesti, pienentyi yhden päivystyshenkilön työkuorma noin 160 hätäpuhelun verran vuoteen 2020 verrattuna, mitä pidän oikeana suuntana työssäjaksamisen kannalta. Jokainen päivystyshenkilö käsitteli vuoden aikana keskimäärin 6160 hätäilmoitusta, kertoo Vainio.
Vuonna 2020 hätäilmoitusten määrä yhtä päivystyshenkilöä kohden oli 6320 ja vuonna 2021 vastaava luku oli 6160. Hätäkeskuslaitoksessa työskenteli vuoden 2021 lopussa 607 henkilöä, ja henkilövajetta on noin 32 henkilötyövuoden verran. Tavoitteena on, että henkilöstöresurssit olisivat 630 henkilötyövuotta. Vuoden 2021 aikana operatiivisesta henkilöstöstä irtisanoutui 39 henkilöä, ja koko henkilöstön lähtövaihtuvuus oli noin 8 prosenttia. Lähtövaihtuvuus kasvoi edellisvuoden 6 %:n tasosta.
– Koulutusmääriä on lisätty ja parhaillaan on menossa ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, joten ensi vuonna pääsemme todennäköisesti lähelle 630 henkilötyövuotta. Niin meillä kuin muissakin valtion virastoissa ikäjakauma on sellainen, että tulevina vuosina tapahtuu merkittävän paljon eläkkeelle siirtymisiä. Lisäksi samassa työpaikassa ei enää pysytä vuosikymmeniä, kuten aiemmin oli tapana. Myös tämä vaikuttaa siihen, että hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä tulee lisätä, jotta voimme päästä tavoitteena olevaan henkilöstömäärään, Vainio sanoo.
Organisaatiokulttuurin kehittämistä
Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tueksi tehtiin vuonna 2021 useita erilaisia toimenpiteitä. Vuonna 2021 toteutetun VMBaro-henkilöstötutkimuksen tulokset paranivat. Työtyytyväisyys oli 3,25, kun se vuonna 2019 oli 3,16. Erityisesti vuoden aikana panostettiin osaamisen kehittämiseen.
– Tarjoamme henkilöstöllemme paljon täydennyskoulutusta. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2021 oli 4371 oppimistyöpäivää eli 7,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Lisäksi mm. laadimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, aloitimme työyhteisötaitojen ja johtamistapojen ja -osaamisen kehittämisen ja rekrytoimme työhyvinvoinnin asiantuntijan henkilöstöömme.
Vainio pitää organisaatiokulttuurin kehittämisessä erityisen tärkeänä osallistamisen lisäämistä. Tähän liittyen vuonna 2021 valmisteltiin henkilöstön aloitetoimintaa, joka käynnistyi vuoden 2022 alussa.
– Pidän tärkeänä, että oma henkilöstö ja yhteistyöviranomaiset ovat mukana työn ja toimintatapojen jatkuvassa kehittämisessä. On otettava aikaa asioiden tarkastelulle eri näkökulmista. Onnistuneen muutoksen edellytys on avoin keskustelu ja sen myötä syntyvä yhteinen ymmärrys yhteisestä suunnasta, Vainio toteaa lopuksi.
Se även
Registreringsskyldigheten för 112-nödtextmeddelanden upphör
Appen 112 Suomi 10 år
Rekordstort antal tolkade nödsamtal
Nöd- och problemsituationer utomlands – gör så här
Endast cirka hälften av finländarna vet att nödnumret 112 fungerar i alla EU-länder. Samtal till 112 i Europeiska unionens medlemsländer styrs alltid till nödcentralen i respektive land.
Sociala nödsituationer kräver tid av den som hjälper
Nödcentralsverket förmedlar uppdrag också till social- och krisjouren. Antalet sådana uppdrag ökade med 4 procentenheter år 2024 jämfört med året innan och överskred antalet uppdrag till räddningsväsendet.
En fjortonårings agerande förhindrade större skador
Juho Karkiainens agerande vid rökobservationen och hans mod att göra en nödanmälan möjliggjorde att terrängbranden kunde begränsas i ett tidigt skede. Tack vare Juho kunde nödcentralen snabbt larma räddningstjänsten och förmedla viktiga tilläggsuppgifter.
Mobbning kan vara ett brott – identifiering av nödsituationer är avgörande
Det är viktigt att prata med barn och unga om betydelsen av att göra en nödanmälan. Till exempel är fysiskt våld alltid ett brott, även om det skulle kallas mobbning. En pågående våldssituation är alltid en anledning att ringa nödnumret 112.
Snabb insats och platsinformation är avgörande vid räddning ur vatten
Under de senaste veckorna har det inträffat betydligt fler drunkningsolyckor och allvarliga nära ögat-situationer på allmänna badstränder än vanligt. Att snabbt identifiera situationen och larma hjälp är avgörande när någon hamnat i vattnet. En person som håller på att drunkna kan sällan ropa på hjälp, vilket understryker andras roll i att upptäcka nödsituationen.