”Henkisesti raskaassa työssä on tärkeää huolehtia myös työkaverista”
Vuoden 2021 Hätäkeskuspäivystäjä on Roope Ojala

21.10.2021 13.30
Tiedote
Hätäkeskuspäivystäjä Roope Ojala

Roope aloitti uransa hätäkeskuspäivystäjänä kuusi vuotta sitten, jo 22-vuotiaana, ja on tähän mennessä ehtinyt vastaamaan tuhansiin hätäpuheluihin. Hän on ollut tyytyväinen ammatinvalintaansa, vaikka tuttavat sitä aluksi epäilivätkin.

– Kun suunnittelin hakevani opiskelemaan hätäkeskuspäivystäjän tutkintoa Pelastusopistoon, tuttavani epäröivät koulutuksen tarpeellisuutta. Ihmiset kysyivät, että tarvitseeko siihenkin työhön koulutuksen? Sittemmin asenteet ovat kuitenkin jo muuttuneet, koska hätäkeskuspäivystäjien työ ja koulutus ovat tulleet tutuiksi mm. 112 Hätäkeskus -televisiosarjan myötä. Nyt kuulen usein ihmisten sanovan, että ”arvostan paljon, mitä teette – minusta ei olisi tuohon työhön”.

Roope toteaa, että yksittäinen ihminen ei välttämättä elämänsä aikana soita kuin muutaman kerran hätänumeroon. Kosketuspinta hätäkeskukseen voi siis jäädä hyvin pieneksi. Vaikka työ on viime vuosina tullut suurelle yleisölle tutummaksi, tulisi ihmisten hänen mukaansa kuitenkin vieläkin paremmin ymmärtää hätäkeskuksen toimintaa.

– Hätänumerosta ei edelleenkään voi tilata ambulanssia tai poliisia kuten taksia. Näin monet ihmiset vieläkin luulevat. Hätäkeskuspäivystäjät kysyvät kysymyksiä, jotta he pystyvät poimimaan hätäpuheluiden isosta massasta olennaiset ja kriittiset seikat. Hätäpuhelun soittajan on vastattava kysymyksiin, jotta tilannearvio voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti, ja apua tarvitseva ihminen saa oikean avun paikalle. Tämä ei ole mahdollista, jos henkilö kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin.

Hätätilanne on aluksi usein hyvin epäselvä, mutta hätäkeskuspäivystäjät muodostavat tilannearvion jo parissa minuutissa. 

– Muissa ammateissa työn kohteen pystyy yleensä näkemään, mutta me teemme työtämme näkemättä kohdetta ja muodostamme tilannearvion ainoastaan äänen avulla. Siksi on erittäin tärkeää, että hätäpuhelun soittaja vastaa kaikkiin kysymyksiin. Hätäkeskuspäivystäjät tekevät työtään koulutuksensa pohjalta, ja ottavat aina huomioon viranomaisohjeet ja lait, kuten myös virkavastuun. Hätäkeskuspäivystäjän työ on hyvin nopeatempoista, tarkkaan ohjeistettua ja siinä tehdään paljon päätöksiä kovan paineen alla, Roope sanoo.

Työhön liittyy myös paljon yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään niin hätäpuhelun soittajan, poliisin, pelastustoimen, ensihoidon, Rajavartiolaitoksen, sosiaalipäivystyksen, Rataliikennekeskuksen, turvavalvomojen kuin vaikka metrovalvomon kanssa. 

– Suomen hätäkeskusjärjestelmä on mielestäni maailman paras hyvin toimivan viranomaisyhteistyön vuoksi. Kaikki Suomen turvallisuusviranomaiset tekevät hyvää yhteistyötä keskenään. Harvaan asutussa maassa yhteistyön on oltavakin toimivaa, jotta resurssit saadaan riittämään. Kaikki tähtää siihen, että apua tarvitseva ihminen saa mahdollisimman oikeaa apua. 

Vastuunkantoa työyhteisön hyvinvoinnista

Roope yllättyi suuresti vuoden hätäkeskuspäivystäjän palkinnosta, koska arveli nuorehkon virkaikänsä vähentävän mahdollisuuksia sen saamiseen. Roopen valintaan Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi vaikutti hänen omaehtoinen itsensä ja muiden kehittäminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen ja vastuunkanto työyhteisön hyvinvoinnista.

– Olen yrittänyt tehdä kaikkea, mitä pystyn. Olen järjestänyt työhyvinvointi-toimintaa ja olen aina pitänyt myös uusien, työtänsä aloittavien hätäkeskuspäivystäjien ohjaamisesta ja perehdyttämisestä. On mukavaa, kun voi jakaa ammattitaitoa muille ja tukea uusia hätäkeskuspäivystäjiä heidän työssään.
Roope pitää työssään jatkuvasta ongelmanratkaisusta ja vaihtelevuudesta. Jotkut puhelut jäävät mieleen, mutta yleensä työt jäävät työpaikalle sieltä pois lähtiessä. 

– On tärkeää, että puhelut eivät jää painamaan mieltä, koska käsittelemme tuhansia hätäpuheluita joka vuosi. Meillä onkin aina saatavilla purkukeskusteluapua, ja sen tarpeesta kertoo, jos jokin asia jää pyörimään mieleen myös vapaa-ajalla. 

Roope painottaa, että ei ole heikkoutta hakea keskusteluapua henkisesti raskaassa työssä. Myös työkavereilla on tärkeä rooli kertoa, jos huomaavat työkaverin kuormittuvan jostain tilanteesta. 

– Joskus kaveri huomaa itseä nopeammin tarpeen keskusteluavulle. On muistettava huolehtia myös työkaverien jaksamisesta, ja kysyä onko kaikki hyvin. 

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspäivystäjien työtä tehdään jälleen tutummaksi vuoden lopulla elokuvateattereihin tulevassa Omerta 6/12 -elokuvassa. Siellä voi nähdä vilaukselta myös valitun Vuoden 2021 Hätäkeskuspäivystäjän, Roope Ojalan.

EDIT 22.10.2021 klo 9:47 Roope Ojala työskentelee Keravan hätäkeskuksessa. 

Henkilöstö Palkitsemiset