Anne Mäkinen on vuoden 2020 Hätäkeskuspäivystäjä

10.9.2020 12.48
Tiedote
Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen työpöytänsä ääressä virkavaatteet päällä.

Hätäkeskuslaitos valitsee ja palkitsee vuosittain hätäkeskuspäivystäjän, joka on työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista, ammattitaitoa ja asiakaspalvelutaitoa niin hädässä olevien kuin yhteistyöviranomaistenkin kanssa. Vuoden 2020 Hätäkeskuspäivystäjäksi valittiin Anne Mäkinen.

Anne on omalla ammattitaitoisella ja asiallisella, mutta myös vaatimattomalla tavallaan on tehnyt hätäkeskuspäivystäjän töitä vuodesta 1994 saakka.

- Urani tällä alalla alkoi kuin vahingossa. Olin opiskellut markkinoinnin merkonomiksi, ja työskentelin aluksi Porin kaupungin puhelinvaihteessa. Sieltä siirryin töihin kaupungin palolaitokselle, josta edelleen koulutukseen silloiseen Valtion palo- ja pelastusopistoon Espoon Otaniemeen. Sen jälkeen aloitin työni hätäkeskuspäivystäjänä vuonna 1994.

Tohtoriopintoja töiden ohella

Anne on aina halunnut kehittää osaamistaan, mutta eteneminen hätäkeskuksen esimiestehtäviin ei ole tuntunut oikealta etenemispolulta. Niinpä Anne on opiskellut läheisesti hätäkeskuspäivystäjän työhön liittyvää sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, ja on edennyt jo tohtoriopiskelijaksi asti.

Kandidaatintutkielmassaan Anne tutki Porin hätäkeskuksen ja Satakunnan sosiaalipäivystyksen yhteistyötä ja gradussa hätäkeskuspäivystäjien kokema asiakasväkivaltaa (linkki https://trepo.tuni.fi/handle/10024/82843). Annen väitöskirjan aiheena on sosiaaliset hätätilanteet ja sosiaalinen hälytysvalmius.

- Tutkimusten tekeminen on aina kiinnostanut minua. Hätäkeskusala on vielä nuori, joten täällä on todella paljon erilaisia tutkimusaiheita. Aiheita olisi valtavasti, kunhan vain ehtisin tutkia kaikkea, hän naurahtaa ja lisää opiskelevansa myös väkivallan tutkimuksen perusopintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutustausta on hyvin monipuolinen, ja Pelastusopiston hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kautta hätäkeskustyöhön hakeutuu usein myös ammatinvaihtajia. Niinpä hätäpuheluun voi vastata koulutustaustaltaan niin sairaanhoitaja, poliisi kuin tohtoriopiskelijakin, kuten Anne.

Ammattimaisesti ja asiallisesti

Hätäkeskuspäivystäjät vastaavat yhden, 10 tunnin pituisen työvuoron aikana keskimäärin 70 hätäpuheluun. Anne työskentelee Porin hätäkeskuksessa, ja hänen työkaveriensa mukaan asiallisuus ja ammattimaisuus toistuu hänen jokaisessa hätäpuhelussaan. Eräs Annen työkaveri perustelikin Annen valintaa Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi näin:

”Jos minulle tai läheiselleni sattuisi jotain, niin toivoisin Annen tai jonkun hänen kaltaisensa hätäkeskusammattilaisen vastaavan puheluun”.

Anne kertoo, että jokainen asiakas tulee kohdata tasavertaisesti, ja kuunnella, mitä hänellä on sanottavanaan. Sen jälkeen aloitetaan hätäpuhelun käsittely etenemällä viranomaisten antamien ohjeiden mukaan.

- Jos apua kohteeseen tarvitaan, se hälytetään - toisinaan soittajalle riittävät pelkät ohjeet ja neuvot, miten tilanteessa tulee toimia. Hätäkeskuspäivystäjän ei pidä tuomita, ei syyttää eikä syvemmin selvittää, miksi soittaja on siinä tilassa tai miksi hän on tehnyt mitä hän on tehnyt. Meidän tehtävämme on auttaa ihmistä juuri siinä hetkessä niillä tiedoin, taidoin ja keinoin, jota me hänelle pystymme antamaan. Muut viranomaiset hoitavat asiaa tämän jälkeen oman toimivaltansa mukaisesti.

Anne kertoo, että myös yhteistyöviranomaisten kanssa toimiminen on tärkeä osa hätäkeskuspäivystäjän työtä. Tehtävänkäsittelyssä ja hälytyksen jälkeen annettavat lisätiedot kohteeseen meneville yksiköille tulee antaa selkeästi ja ammattimaisesti, sekä olla tarvittaessa viranomaisten tukena siihen asti, kunnes apu on kohteessa. Potilaan ja asiakkaan auttaminen on saumatonta yhteistyötä, jossa kaikilla tehtävään liittyvillä viranomaistahoilla on yhteinen päämäärä: avun antaminen hädässä olevalle.

Jokaisella oma paikka ja tehtävä yhteiskunnassa

Annen aloittaessa työnsä hätäkeskuspäivystäjänä vuonna 1994, ei apuna ollut hätäkeskustietojärjestelmää, vaan työtä tehtiin puhelimen, kynän ja paperin kanssa, selkeästi rajatulla alueella. Anne kertoo, että tämän päivän hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa puheluja ympäri Suomen. Soittajat murteineen muuttuvat, mutta tilanteet säilyvät kuitenkin samoina: on sairauskohtauksia, liikenneonnettomuuksia, kadonneita vanhuksia, pahoinpitelyjä ja tulipaloja.

- Vaikka koen, että hätäkeskuspäivystäjät tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää työtä turvallisuussektorilla ja ovat usein ihmisten hädässä ensimmäisenä avun lenkkinä, tämä on kuitenkin omasta mielestäni "vain työtä" yhtä lailla kuin myyjän, kuorma-autonkuljettajan, lääkärin tai opettajan työ. Kaikilla meillä on oma paikkamme ja tehtävämme yhteiskunnassa, jotta maailma pyörii ja asiat tulevat hoidetuksi. Jokainen meistä on tärkeä ammattitaustaan katsomatta.

Anne kertoo, että paras kiitos työstä on suora palaute soittajalta hätäpuhelua lopetellessa.

- Hätänumeroon soittanut saattaa kiittää hyvästä palvelusta tai siitä, että häntä kuunneltiin; että oli joku, joka välitti. Aina silloin tällöin näin tapahtuu ja silloin tietää tehneensä työnsä hyvin.

Henkilöstö Palkitsemiset