Ari Tielinen, kokeiluhätäkeskuksen johtaja:
Suomeen suunniteltiin perustettavaksi jopa 60 aluehälytyskeskusta

Pohjois-Karjala oli yksi neljästä hätäkeskustoiminnan kokeilualueesta, kun Suomen nykyistä hätäkeskustoimintamallia kehitettiin, sanoo silloisen Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen eläkkeellä oleva johtaja, Ari Tielinen.

Tielinen aloitti Pohjois-Karjalan aluehälytyskeskuksen johtajana Joensuussa vuonna 1981, ja toimi työvuosiensa ajan aktiivisesti valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä.

- Olen ainoa kentällä toimineista henkilöistä, joka on ollut mukana kunnallisten aluehälytyskeskusten aamunkoitosta vuodelta 1980 aina valtiollisen, viranomaisten yhteisen Hätäkeskuslaitoksen toiminnan käynnistymiseen asti, hän sanoo. 

Tielisellä on siis muistissaan Suomen hätäkeskustoiminnan pitkä historia, mihin on sisältynyt useita eri hätänumeroita ja lukuisa määrä hälytys- ja hätäkeskuksia. 

- Suomeen suunniteltiin perustettavaksi jopa 60 aluehälytyskeskusta, mutta sitten todettiin, että alueet ovat liian pieniä ja niitä pitää yhdistää. Jotta uudistuksessa päästiin eteenpäin, aloitettiin neljän alueen hätäkeskuskokeilu vuonna 1996. 

Pohjois-Karjalan hätäkeskus oli yksi Suomen neljästä kokeiluhätäkeskuksesta, jota Tielinen pääsi hätäkeskuksen johtajana luotsaamaan.

- Hätäkeskus saatiin toimimaan hyvin, kansalaiset olivat tyytyväisä ja toiminta oli taloudellista ja tehokasta. Sain olla paljon julkisuudessa, ja käytin silloin aika useasti sanontaa: ”Kun ihminen joutuu tilanteeseen, josta hän ei selviä omin avuin, vaan tarvitsee yhteiskunnan järjestäytynyttä ja tehokasta apua, silloin me tulemme kuvaan. Siniset, punaiset ja keltaiset vilkkuautot ovat yhteiskunnan ainoa 24/7 kansalaisille tuottama palvelu. Emme kysy maksukykyä, emme vakuutuksia, apu tuodaan joka kylän perimmäiseen torppaan asti.” Ja näin tehdään edelleen, toteaa Tielinen tyytyväisenä. 

Onnistunut hätäkeskuskokeilu johti nykyiseen hätäkeskustoimintamalliin

Tielinen muistelee, että kokeilun piti kestää muutamia vuosia, jotta kokemusta ehdittäisiin hankkia riittävästi, mutta vuonna 1998 synnytettiin jo pysyvää hätäkeskuslakia. 

- Vuonna 2001 koko maa jaettiin 15 hätäkeskusalueeseen, ja sittemmin alueet ovat vähentyneet kuuteen. Suomessa on tällä hetkellä kuusi hätäkeskusta, jotka toimivat verkottuneesti koko Manner-Suomen alueella, hän sanoo.

Joensuun aluehälytyskeskuksen säilyttämistä yritettiin aikoinaan puolustaa vetoamalla muun muassa siihen, että Kuopion päivystäjillä ei voi olla riittävästi Pohjois-Karjalan paikallistuntemusta.

- Se oli aikanaan aiheellinen pelko. Vuonna 2004 paikannustekniikka oli alkeellista nykytilanteeseen verrattuna. Tekniikan kehitys on hoitanut tämän ongelman pois päiväjärjestyksestä, Tielinen sanoo.

Vuonna 2001 perustettiin uusi valtion virasto: Hätäkeskuslaitos. Tuolloin Suomeen saatiin ainutlaatuinen hätäkeskuspalvelu, missä yksi virasto vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikki hätäilmoitukset, käsittelee tiedot sekä hälyttää tarvittavat yksiköt samalla tietojärjestelmällä. Ennen Hätäkeskuslaitosta hätäpuheluihin vastattiin useista kunnallisista aluehälytyskeskuksista ja poliisin hälytyskeskuksista. 

Vaikka nykyiset, Suomen kuusi hätäkeskusaluetta, ovat suuria, Tielinen näkee niiden hyvänä puolena sen, että yhden keskuksen ruuhkautuessa soitot ohjautuvat verkottuneesti toiseen hätäkeskukseen. Se ei kuitenkaan poista yhtä ongelmaa. Entinen hätäkeskusjohtaja kyllä tietää, että kun on lauantai-ilta, juhannus, joulu, tai kun tukala helleaalto pyyhkii yli koko maan, on silloin kaikkien hätäkeskusten hätäkeskuspäivystäjillä kiire.

Edit 14.7.2023: lisätty historia ontologiaan