Hätäkeskuslaitos perustettiin 20 vuotta sitten

Sisäministeriön pelastusneuvos Janne Koivukoski toimi projektijohtajana Hätäkeskuslaitoksen perustamiseen tähdänneessä hätäkeskuskokeilussa vuodesta 1996 alkaen. Hätäkeskuslaitoksen ensimmäisenä johtajana hän käynnisti viraston toiminnan, jonka tehtävänä oli tarjota suomalaisille yhden hätänumeron palvelu.

Laki valtiollisesta Hätäkeskuslaitoksesta tuli voimaan 1.1.2001, jolloin perustettiin uusi valtion virasto: Hätäkeskuslaitos. Viraston perustamista edelsi hätäkeskuskokeilu, jonka tehtävänä oli osoittaa uuden mallin toimivuus. Janne Koivukoski toimi tuolloin sisäministeriössä hätäkeskushankkeen projektijohtajana, ja viraston perustamisen yhteydessä hänet nimitettiin Hätäkeskuslaitoksen ensimmäiseksi johtajaksi. 

- Hätäkeskuskokeilu edellytti rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja tiukkaa organisointia. Hätäkeskusuudistuksen valmistelun yhteydessä käytiin välillä kiivastakin keskustelua erityisesti hätäkeskusaluejaosta ja keskusten sijaintipaikoista. Viraston perustaminen edellytti hätäkeskusten määrän vähentämistä noin 150:stä viiteentoista.  Taloudellisuus ja tehokkuus olivat muutoksen kärkinä. 

Hätäkeskuskokeilu edellytti rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja tiukkaa organisointia. Hätäkeskusuudistuksen valmistelun yhteydessä käytiin välillä kiivastakin keskustelua erityisesti hätäkeskusaluejaosta ja keskusten sijaintipaikoista.

Hätäkeskuslaitoksen perustamisen myötä Suomeen saatiin maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen hätäkeskuspalvelu, missä yhden hätänumeron kautta tavoittaa kaikki auttavat viranomaiset. Hätäkeskuslaitoksen tehtäväksi säädettiin hätätilanteita koskevien hätäpuheluiden vastaanottaminen ja arviointi sekä tehtävän välittäminen muille viranomaisille. 

Yhteistyön voimalla eteenpäin 

Laitoksen perustamisvaiheessa sujuvalla yhteistyöllä oli iso merkitys. Muutoksen tiellä oli kuitenkin mutkiakin. 

- Suurin haasteemme oli saada poliisihallinto vakuuttuneeksi siitä, että konsepti toimisi myös poliisin tehtävissä. Lisäksi pääkaupunkiseutu jäi aluksi kokonaan hätäkeskuslain ulkopuolelle, mutta kuntapäättäjien tultua katumapäälle, koko maa saatiin saman hätäkeskusjärjestelmän piiriin reippaan vuoden päästä. Myös hätäkeskusyksikön alueellistamispäätös aiheutti säpinää, sillä se ei sijoittunutkaan suunnitelman mukaan Keravalle vaan länsirannikolle Poriin.  

Henkilöstö oli motivoitunut ja innostunut, vaikka uuden viraston perustaminen täysin tyhjästä ei ollut helppoa. Alkuvaiheessa työpanos kului erityisesti henkilöstön rekrytointiin, ohjeiden ja määräysten laatimiseen, hätäkeskusten suunnittelun käynnistämiseen sekä ammattijärjestöjen kanssa käytyihin neuvotteluihin muun muassa palkkauksesta ja työaikajärjestelyistä. 

- Parhaiten minulla on jäänyt mieleen kokeiluhätäkeskusten päälliköiden ja henkilöstön tekemä työ ja innostuneisuus järjestelmän rakentamisessa. Hätäkeskusyksikön henkilöstö oli osaavaa ja aikaansaavaa ja teki suuren työn uusien hätäkeskusten rakentamisessa, henkilöstön valinnassa ja toiminnan käynnistämisessä. Kiitos kaikille, jotka olivat vaikuttamassa hätäkeskusjärjestelmän rakentamiseen.  

Hätäkeskuslaitoksen oli lunastettava paikkansa turvallisuuskentässä ja ansaittava kansalaisten sekä viranomaisten luottamus. Kritiikiltä ja arvostelulta ei kuitenkaan säästytty ja sisäministeriötä arvosteltiin muun muassa talouden ja toiminnan huonosta suunnittelusta.  

- Yleensä kuitenkin moitteiden sijaan etukäteissuunnittelusta palkitaan, jos suunnittelu onnistuu sillä tavalla kuin mitä me olimme onnistuneet. Toiminta ja talous onnistuttiin mitoittamaan oikein noin viiden prosentin tarkkuudella, toteaa Koivukoski.  

Palopäällikön pojasta 112-toiminnan tulosohjauksen keskiöön  

Nykyisessä pelastusneuvoksen tehtävässään Koivukoski on hätäkeskustoiminnan strategisen ja tulosohjauksen keskiössä.  

- Olen nykyisessä tehtävässäni voinut hyödyntää hätäkeskusurallani omaksumiani tietoja. Olemme päässeet hyvään vauhtiin Hätäkeskuslaitoksen nykyisen johdon kanssa, ja uskon, että pystymme ratkaisemaan nykyiset ja tulevat haasteet onnistuneesti. Hätäkeskuslaitoksen kehitys on johtanut aika lähelle alkuperäistä suunnitelmaa, sekä hätäkeskusten määrän, henkilöstön määrän ja kustannusten osalta. Olen iloinen, että olen saanut toimia osana turvallisuuden ketjua jo pikkupojasta lähtien. Olen palopäällikön poika ja aikoinaan kotimme puhelin oli kunnan palohälytysnumero. Joka kerta kun puhelin soi, kyseessä saattoi olla palokunnan hälytys. Tämän takia vastasin jo pikkupoikana hälytyspuheluihin.