Luottamus hätäkeskuspalveluun vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Perjantaina 11.2. vietetään 112-päivää, jonka teemana on ”Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä”. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämän päivän hätäkeskustoiminta Suomessa vaikuttaa myönteisesti koettuun turvallisuuden tunteeseen ja suomalaiset tietävät, milloin soittaa hätänumeroon 112.

Hätäkeskuslaitos selvitti vuodenvaihteessa Taloustutkimuksen tekemällä tutkimuksella hätänumeron 112 ja eurooppalaisen hätänumeron tunnettavuutta, hätänumeron 112 oikeaa käyttöä, mielikuvaa Hätäkeskuslaitoksesta sekä hätäkeskuspalvelun luomaa turvallisuuden tunnetta. 

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1 000 henkilöä, jotka olivat iältään 15–79 -vuotiaita. Puhelinhaastattelut tehtiin 2.12.2021–10.1.2022 välisenä aikana. Hätänumeron tunnettavuutta sekä mielikuvia tutkittiin edellisen kerran vuonna 2015. 

Tutkimuksen mukaan hätänumeron 112 tunnettavuus sekä mielikuva verkottuneesti toimivasta Hätäkeskuslaitoksesta ja sen perustoiminnasta ovat erittäin hyviä. Tutkimukseen vastanneiden mielestä hätäkeskustoiminta Suomessa vaikuttaa myönteisesti koettuun turvallisuuden tunteeseen ja hädän hetkellä hätänumeroon vastataan nopeasti. Hätäkeskusten palvelua pidetään myös asiantuntevana ja ystävällisenä. 

– Tämän tutkimuksen tulokset tukevat hyvin joulukuussa julkaistua julkishallinnon Luottamus&Maine 2021 -tutkimusta, jossa Hätäkeskuslaitos oli ensimmäisellä sijalla. Meille on erityisen tärkeää, että hätäkeskuspäivystäjien työtä arvostetaan ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan. Luottamus edistää myönteisellä tavalla kansalaisten turvallisuuden tunnetta, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo tyytyväisenä.

Hätänumero 112 on yksi Suomen tunnetuimmista palveluista

Hätänumeron 112 tunnettavuus Suomessa on kasvanut entisestään – vuodenvaihteessa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 98 % tietää Suomessa käytössä olevan hätänumeron. 

Yhtä hyvin ei suomalaisilla ole edelleenkään tiedossa, että hätänumero 112 toimii koko Euroopan unionin alueella. Eurooppalaisen hätänumeron tiesi 48 % vastaajista, mutta 48 % ei osannut ottaa kantaa asiaan. Tulos on samalla tasolla kuin vuonna 2015.

112 Suomi -sovelluksen oli ladannut matkapuhelimeensa 51 % vastaajista ja 67 % tiesi vaaratiedotteiden välittyvän sovellukseen sekä lähimmän sydäniskurin sijainnin löytyvän sovelluksesta.

– Käytännössä kaikki tuntevat hätänumeron 112. Viranomaisten vuosien aikana yhdessä tekemä työ on tuottanut tulosta ja suomalaiset tietävät, minne soittaa hätätilanteessa. 112 Suomi -sovellus on myös otettu hyvin vastaan ja sen käyttö on vakiintunut lyhyessä ajassa, Hopearuoho toteaa.

Suomalaiset tietävät melko hyvin, milloin soittaa hätänumeroon 112

Hätäkeskuspalvelujen osalta parhaiten oli tiedossa, että hätäpuheluun voidaan vastata Suomessa missä tahansa hätäkeskuksessa. Yhtä hyvin tiedetään, että soittaja paikannetaan hätäilmoituksen yhteydessä. 

Noin kaksi kolmasosaa tietää, että hätänumeroon voi lähettää tekstiviestin, mikäli ei pysty puhumaan. Sen, että hätätekstiviestin lähettäminen vaatii ennakkorekisteröitymisen, tiesi kuitenkin vain 20 % vastaajista. 

Valtaosa vastaajista osasi toimia oikein useimmissa tutkimuksessa esitetyissä tilanteissa. 
Vastaajista 92-98 % toimisi oikein ja soittaisi hätänumeroon 112, kun:

• saapuu ensimmäisenä kolaripaikalle, jossa kaksi autoa on törmännyt pikatiellä,
• ystävältä on tunti sitten alkanut tuntemattomasta syystä puhe sammaltaa ja tulla näköhäiriöitä, 
• näkee selvästi sekavan henkilön lähtevän ajamaan autoa,
• naapurissa asuva iäkäs henkilö on ulkona alusvaatteisillaan ja puhuu sekavia. 

Mielipiteet hajoavat selvästi edellisiä enemmän, kun on kyse naapurin asioihin puuttumisesta. 80 % soittaisi hätänumeroon tilanteessa, jossa naapurista kuuluu kovaa huutoa ja joku tuntuisi myös kirkuvan, mutta huudosta ja sanoista ei saa selvää.

Kuten edellisellä tutkimuskerralla, eniten vääriä vastauksia tuli lastensuojeluasiassa. Kolme neljäosaa (76 %) soittaisi hätänumeroon nähdessään lapsen selvästi päihtyneen aikuisen seurassa, mutta 22 prosenttia ei soittaisi, vaikka pitäisi. Tilanne on kuitenkin selvästi parempi kuin vuonna 2015, jolloin vain 51 prosenttia vastasi tähän oikein.

Oikeiden vastausten osuus on kasvanut jonkin verran lähes kaikissa niissä kysytyissä tapauksissa, joissa hätänumeroon soittaminen on oikea vastaus.

Kuten edellisellä tutkimuskerralla, paremmin tiedetään ne tilanteet, jolloin hätänumeroon ei tule soittaa. Tuloksissa ei ole mainittavaa muutosta verrattuna aikaisempiin tutkimuskertoihin. 

Käytännössä kukaan ei soittaisi hätänumeroon, kun:

• sosiaalisen median sovellus on kaatunut, eikä sivusto toimi 
• ihottumaa on ollut kuusi viikkoa ja haluaa tietää, onko se vakavaa, 
• halutaan poliisi paikalle todistamaan ikä ravintolaan pääsemiseksi, 
• etsii ikäihmiselle kodinhoitoapua muutamaksi kerraksi kuukaudessa, 
• on unohtanut ottaa lääkärin määräämän lääkkeen ja haluaa tietää voiko sen ottaa kolme tuntia myöhässä, 
• sähköt ovat poikki, eikä tiedetä, koska vika korjaantuu. 

Yleisen vaaramerkin kuuleminen väestöhälyttimestä sen sijaan aiheutti jonkin verran epävarmuutta ja 11 % soittaisi tuolloin hätäkeskukseen, vaikka näin ei tule tehdä.