Tulkattujen hätäilmoitusten määrässä huima kasvu

Julkaisuajankohta 17.2.2023 11.09
Uutinen
Kuvituskuva jossa näkyy hätäkeskuspäivystäjä työpisteensä äärellä.

Vuonna 2022 tulkkauspalvelua käytettiin peräti 575 kertaa ja tulkattuja kieliä oli 31. Tulkkaustarpeen ilmetessä hätäkeskuspäivystäjä käynnistää neuvottelupuhelun tulkkipalvelun kanssa, ja on tärkeää, että soittaja malttaa odottaa tulkin tavoittamista, eikä sulje puhelua kesken kaiken.

Hätänumeroon 112 tulee vuosittain yli 2,7 miljoonaa hätäilmoitusta. Hätäilmoituksen tekijällä ja hätäkeskuspäivystäjällä ei ole aina yhteistä kieltä. Tällöin apuna käytetään tulkkauspalvelua, jonka käyttömäärät ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 2022 erityisesti ukrainan- ja venäjänkielisten puheluiden määrässä tapahtui kasvua.

Hätäkeskuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus vastaanottaa hätäilmoitukset suomen ja ruotsin kielillä. Käytännössä hätäkeskuspäivystäjät käsittelevät myös kaikki englanninkieliset hätäilmoitukset ilman välikäsiä. Aina ei yhteistä kieltä hätäpuhelun soittajan ja hätäkeskuspäivystäjän välillä kuitenkaan löydy. Tällöin voidaan ottaa avuksi ympäri vuorokauden käytössä oleva tulkkauspalvelu, jonka välityksellä hätäkeskuspäivystäjä selvittää riskinarvion ja tehtävänkäsittelyn kannalta olennaiset tiedot. Käytännössä tulkkaus tapahtuu siten, että ilmoittajan ja hätäkeskuspäivystäjän väliseen puheluun muodostetaan neuvottelupuhelu tulkin kanssa. Tulkkauspalvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen, ja hätäkeskuspäivystäjät voivat käyttää tulkkauspalvelua 84 eri kielellä.

– Palvelun haasteena on se, että päivystäjän on saatava mahdollisimman nopeasti selville tulkattava kieli, jotta tiedetään hakea oikea tulkki. Olisi tärkeää, että soittaja malttaa odottaa tulkin tavoittamista, eikä sulje puhelua kesken kaiken. Usein kuitenkin joku soittajan perheestä, yleensä lapsi, puhuu suomea tai vähintään englantia, joten he voivat auttaa hätäilmoituksen tekemisessä. Tämä voi nopeuttaa avun saamista, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo.
Vuonna 2022 tulkkauspalvelua käytettiin peräti 575 kertaa ja tulkattuja kieliä oli 31. Selvästi eniten tulkkauspalvelua käytettiin venäjän kielelle, jonka tulkkauksia tehtiin 336, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Toiseksi eniten tulkattiin ukrainaa (78) ja kolmanneksi arabiaa (56). Vuonna 2021 venäjää tulkattiin koko vuoden aikana 169, arabiaa 36 ja ukrainaa 3 kertaa. Muita vuonna 2022 tulkattuja kieliä olivat albania, bengali, bulgaria, dari, espanja, italia, kiina (sekä mandariini että kanton), kurmandzi, latvia, norja, persia, puola, ranska, romania, saksa, serbia, slovakki, somali, sorani, tsekki, turkki, uiguuri, urdu,  vietnam ja viro.

Vuositasolla tulkkausten määrä on noussut vuosi vuodelta. Kun vuonna 2013 tulkkauksia tehtiin yhteensä 116, vuonna 2021 tulkkausta käytettiin jo yhteensä 295 kertaa. Vuonna 2022 tulkkausta käytettiin peräti 575 kertaa. Venäjä on ollut alusta alkaen tulkatuin kieli ja arabia toiseksi tulkatuin kieli vuodesta 2015 alkaen, mutta asetelma muuttui vuonna 2022 ukrainan noustessa toiseksi tulkatuimmaksi. Muiden kielien osuus on ollut 0-12 tulkkausta vuodessa.

Hätäilmoituksen voi tehdä myös viittomakielellä tai hätätekstiviestin kautta

Kela ja Hätäkeskuslaitos käynnistivät kesäkuussa 2021 kokeilun, jossa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kokeilu on käynnissä vuoden 2023 loppuun saakka. Käytännössä palvelu on toteutettu niin, että 112 Suomi -sovelluksen kautta saa videoyhteyden Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen etäpalvelun tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella.

– Tulkkauspalvelu ja eri tekniset ratkaisut auttavat meitä tarjoamaan apua kaikille mahdollisimman yhdenvertaisesti ja nopeasti, Hopearuoho sanoo.
Hätäilmoituksen voi tehdä myös tekstiviestillä hätänumeroon 112. Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta, mutta palvelu on käytettävissä kaikille, jotka ovat rekisteröineet numeronsa etukäteen. 

– Soitto on kuitenkin varmempi vaihtoehto kuin tekstiviesti, sillä hätäilmoituksen vastaanotto on hitaampaa tekstiviesteillä ja tekstiviesteissä voi esimerkiksi esiintyä välitysviiveitä, eikä viestin perillemenosta ole aina varmuutta, Hopearuoho toteaa. 

Lisätietoja:

Hätäkeskuspalvelut