Hätäkeskuspalveluja tarjotaan molemmilla kansalliskielillä

19.8.2021 8.47
Uutinen
Kuvituskuva, jossa hätäkeskuspäivystäjä.

Hätänumeroon soitettaessa hätäkeskuspäivystäjä vastaa ”hätäkeskus, nödcentralen”. Hätäkeskuslaitos on kaksikielinen valtion virasto, ja sen henkilöstöstä noin 20 % käyttää työssään sekä suomen että ruotsin kieltä.

Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasan, Turun ja Keravan hätäkeskuksissa. Hätäkeskusten verkottuneessa toimintamallissa hätäkeskuspäivystäjän sijainnilla ei kuitenkaan enää ole entisenkaltaista merkitystä, koska hätäpuhelu voidaan ohjata hätäkeskustietojärjestelmän kautta kenelle tahansa hätäkeskuspäivystäjälle mihin tahansa Suomen kuudesta hätäkeskuksesta. 

- Niissä tilanteissa, kun hätäpuhelun vastaanottanut hätäkeskuspäivystäjä kokee, ettei omaa riittävää kielitaitoa hätäpuhelun käsittelyyn muulla kuin äidinkielellään, hän siirtää puhelun kummatkin kansalliskielet hallitsevien hätäkeskuspäivystäjien yhteiseen puhelujonoon. Tässä hätäpuhelujonossa työskentelee puhelumääriin perustuvan arvion mukaan tarvittava määrä ruotsinkielentaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä. Sen lisäksi kielitaidon omaavia päivystäjiä on samaan aikaan työroolissa, jossa otetaan puheluita sekä suomen- että ruotsinkielisestä hätäpuhelujonosta, sanoo hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Kesät ovat hätäkeskusten kiireisintä aikaa, jolloin hätäpuheluiden määrä on suuri ja osa henkilöstöstä on kesälomalla. Tuolloin voi hätäpuhelun soittaja joutua odottamaan hieman tavallista kauemmin kaksikielisen hätäkeskuspäivystäjän vapautumista.

- Jos hätänumerossa on ruuhkaa, soittajan ei kannata katkaista puhelua vaan jäädä odottamaan linjalle, koska hätäpuheluihin vastataan aina soittojärjestyksessä. Nämä ruuhkatilanteet ovat kuitenkin harvinaisia. Viime vuonna kaikista hätäilmoituksista 99 prosenttiin kyettiin vastaamaan 30 sekunnissa, Nieminen sanoo.

Henkilöstöpäällikkö Antti Koskelan mukaan Hätäkeskuslaitos maksaa henkilöstölleen ns. kielilisää niille, jotka hallitsevat toisen kotimaisen kielen. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla.  

- Päivystyshenkilöstön osalta kielilisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimaisilla kielillä. Tällä hetkellä kielilisää maksetaan noin 15 %:lle päivystyshenkilöstöstä, hän sanoo. 

Kaksikielisiä hätäkeskuspäivystäjiä tarvitaan lisää

Nieminen pitää ruotsinkielentaitoisten hätäkeskuspäivystäjien nykyistä määrää kohtuullisena, mutta sitä pyritään kuitenkin kasvattamaan. Tämän tavoitteen toteuttamisessa hätäkeskuspäivystäjien koulutusorganisaatio Pelastusopisto on avainasemassa. 

- Hätäkeskuspäivystäjät saavat koulutuksensa Pelastusopistossa, Kuopiossa. Viimeksi vuonna 2018 järjestettiin erityislaatuinen, kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjien koulutus, jossa rekrytointi kohdistui erityisesti Vaasan alueelle. Tämä lisäsi ruotsinkielisten hätäkeskuspäivystäjiemme määrää. Toivomme, että myös jatkossa järjestetään säännöllisesti tai pysyvästi kaksikielisiä koulutuksia, jotta voimme taata riittävän ruotsinkielisten hätäkeskuspalvelun tason myös tulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitos on kaksikielinen valtion virasto, jonka velvollisuutena on huolehtia jokaisen oikeudesta hyvään hallintoon kansalliskielestä riippumatta. Haluamme turvata yhdenvertaisen palvelun sekä suomeksi että ruotsiksi. Siksi teemmekin tiivistä yhteistyötä hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen ja opiskelijarekrytoinnin kehittämiseksi Pelastusopiston ja sisäministeriön kanssa.
 

Henkilöstö Hätäkeskuspalvelut Koulutus Operatiiviset toiminnot