Saat vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi lataamalla 112 Suomi -sovelluksen
112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla kansalainen saa vaara- ja viranomaistiedotteet sijaintitietoon perustuen omaan puhelimeensa. Ilmainen sovellus löytyy jo noin kahdelta miljoonalta suomalaiselta. Hätäkeskuslaitos kannustaa ihmisiä tekemään sovelluksen käyttöönottoasetukset, tutustumaan sovelluksen palvelukokonaisuuteen ja käyttämään sitä hätä- ja ongelmatilanteissa.
112 Suomi -sovellukseen saavutettavuusparannuksia
112 Suomen saavutettavuutta on paranneltu viimeisen vuoden aikana ja sovelluksen uusin päivitys on tehty 18. tammikuuta.
Hätänumeroviikkoa vietetään helmikuussa
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. Hätänumeroviikkoa vietetään 6.-12. helmikuuta ja huipentuu 112-päivään lauantaina 11.2.
ILMO-järjestelmä lähettää 10.1.2023 alkaen sähköposti-ilmoituksia – Päivitäthän sopimusvastaavien tiedot
Hätäkeskuslaitoksen sähköinen ILMO-asiointipalvelujärjestelmä lähettää 10.1.2023 alkaen hakemuksiin ja sopimuksiin liittyviä automaattisia ilmoituksia sähköpostilla ilmoitinlaitesopimuksiin sopimusvastaaviksi merkityille henkilöille.
Vuodenvaihteessa hätänumeroon 15 000 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävälajeista kaatuminen, ilkivalta, häiriökäyttäytyminen ja muu sairastuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätäkeskuspalveluja tarjotaan molemmilla kansalliskielillä

Hätänumeroon soitettaessa hätäkeskuspäivystäjä vastaa ”hätäkeskus, nödcentralen”. Hätäkeskuslaitos on kaksikielinen valtion virasto, ja sen henkilöstöstä noin 20 % käyttää työssään sekä suomen että ruotsin kieltä.
Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasan, Turun ja Keravan hätäkeskuksissa. Hätäkeskusten verkottuneessa toimintamallissa hätäkeskuspäivystäjän sijainnilla ei kuitenkaan enää ole entisenkaltaista merkitystä, koska hätäpuhelu voidaan ohjata hätäkeskustietojärjestelmän kautta kenelle tahansa hätäkeskuspäivystäjälle mihin tahansa Suomen kuudesta hätäkeskuksesta.
- Niissä tilanteissa, kun hätäpuhelun vastaanottanut hätäkeskuspäivystäjä kokee, ettei omaa riittävää kielitaitoa hätäpuhelun käsittelyyn muulla kuin äidinkielellään, hän siirtää puhelun kummatkin kansalliskielet hallitsevien hätäkeskuspäivystäjien yhteiseen puhelujonoon. Tässä hätäpuhelujonossa työskentelee puhelumääriin perustuvan arvion mukaan tarvittava määrä ruotsinkielentaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä. Sen lisäksi kielitaidon omaavia päivystäjiä on samaan aikaan työroolissa, jossa otetaan puheluita sekä suomen- että ruotsinkielisestä hätäpuhelujonosta, sanoo hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.
Kesät ovat hätäkeskusten kiireisintä aikaa, jolloin hätäpuheluiden määrä on suuri ja osa henkilöstöstä on kesälomalla. Tuolloin voi hätäpuhelun soittaja joutua odottamaan hieman tavallista kauemmin kaksikielisen hätäkeskuspäivystäjän vapautumista.
- Jos hätänumerossa on ruuhkaa, soittajan ei kannata katkaista puhelua vaan jäädä odottamaan linjalle, koska hätäpuheluihin vastataan aina soittojärjestyksessä. Nämä ruuhkatilanteet ovat kuitenkin harvinaisia. Viime vuonna kaikista hätäilmoituksista 99 prosenttiin kyettiin vastaamaan 30 sekunnissa, Nieminen sanoo.
Henkilöstöpäällikkö Antti Koskelan mukaan Hätäkeskuslaitos maksaa henkilöstölleen ns. kielilisää niille, jotka hallitsevat toisen kotimaisen kielen. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla.
- Päivystyshenkilöstön osalta kielilisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimaisilla kielillä. Tällä hetkellä kielilisää maksetaan noin 15 %:lle päivystyshenkilöstöstä, hän sanoo.
Kaksikielisiä hätäkeskuspäivystäjiä tarvitaan lisää
Nieminen pitää ruotsinkielentaitoisten hätäkeskuspäivystäjien nykyistä määrää kohtuullisena, mutta sitä pyritään kuitenkin kasvattamaan. Tämän tavoitteen toteuttamisessa hätäkeskuspäivystäjien koulutusorganisaatio Pelastusopisto on avainasemassa.
- Hätäkeskuspäivystäjät saavat koulutuksensa Pelastusopistossa, Kuopiossa. Viimeksi vuonna 2018 järjestettiin erityislaatuinen, kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjien koulutus, jossa rekrytointi kohdistui erityisesti Vaasan alueelle. Tämä lisäsi ruotsinkielisten hätäkeskuspäivystäjiemme määrää. Toivomme, että myös jatkossa järjestetään säännöllisesti tai pysyvästi kaksikielisiä koulutuksia, jotta voimme taata riittävän ruotsinkielisten hätäkeskuspalvelun tason myös tulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitos on kaksikielinen valtion virasto, jonka velvollisuutena on huolehtia jokaisen oikeudesta hyvään hallintoon kansalliskielestä riippumatta. Haluamme turvata yhdenvertaisen palvelun sekä suomeksi että ruotsiksi. Siksi teemmekin tiivistä yhteistyötä hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen ja opiskelijarekrytoinnin kehittämiseksi Pelastusopiston ja sisäministeriön kanssa.