Väestöhälyttimien kuukausikokeilulla varmistetaan niiden toiminta
Maaliskuun koesoitto sai runsaasti huomiota Ukrainan tilanteesta ja kattavasta turvallisuusviestinnästä johtuen. Kokeilusta seurasi myös palautteita eri viranomaisille.
Väestöhälyttimien kuukausikokeilulla tarkoitetaan järjestelmän teknisen toimivuuden varmistamiseksi tehtävää koesoittoa. Koesoitto tehdään joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12 soittamalla kokeilumerkki. Kokeilua on toteutettu jo vuosien ajan, eikä se liity meneillään olevaan Ukrainan tilanteeseen.
Maaliskuun koesoitto sai runsaasti huomiota
Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus käynnisti 7.3. klo 12 väestöhälyttimien kokeilun keskitetysti koko Manner-Suomessa hätäkeskustietojärjestelmän kautta. Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Niemisen mukaan koesoitto sai jo etukäteen runsaasti huomiota, sillä Ukrainan tilanteesta johtuen siitä viestittiin poikkeuksellisen kattavasti eri viranomaisten toimesta. Kokeilun jälkeen niin pelastuslaitokset kuin Hätäkeskuslaitos saivat yhteydenottoja siitä, että useissa eri ulkohälyttimissä ei kokeilumerkkiä olisi kuultu.
- Hätäkeskuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan hätäkeskustietojärjestelmästä on toimitettu väestöhälyttimien radiopäätelaitteille 1025 statusviestiä, joiden perusteella kokeilumerkki käynnistyy. Näistä oli järjestelmän lokitietojen mukaan 939 onnistunutta viestiä, mutta jostain syystä 10 kohdalla viestin perillemeno epäonnistui ja 76 viestiä eivät tavoittaneet laitetta. Virheviestejä on tullut eri puolilla Suomea olevien laitteiden osalta. Asiaa on selvitetty Suomen Erillisverkkojen ja pelastuslaitosten kanssa. Mitään viitteitä ulkopuolisen tahon häirinnästä ei ole tullut esiin, Nieminen korostaa.
Kuukausikokeiluja tehdään juuri siksi, että mahdolliset virheet havaitaan. Väestöhälyttimien ja perustietojen ylläpidosta sekä kokeiluihin liittyvästä havainnoinnista vastaavat alueen pelastusviranomaiset.
- Tämän hetken arvio on, että kokeilumerkin soimattomuus erityisesti Helsingin alueella saattaa liittyä järjestelmään luotuihin yhteystietoihin ja asetuksiin väestöhälyttimille lähetettäviä statusviestejä koskien. Joissakin hälytinlaitteissa on taas ollut virheellisiä yhteystietoja. Olemme yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa jo käynnistäneet asian suhteen korjaavia toimenpiteitä, kertoo Nieminen.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tietohallintopäällikkö Harri Lehto kertoo, että väestöhälytyksen käynnistykseen on monia tapoja, joita myös testataan käynnistämällä koesoitot eri kuukausina eri tavoilla.
- Maanantaisen koesoiton osittainen epäonnistuminen johtui syystä, joka liittyy vain yhteen käynnistystapaan. Olimme maanantaina aamulla testanneet hälytyslaitteistot toisella tavalla, ja silloin laitteistot toimivat hiljaisella soitolla kuten pitikin. Nyt järjestelmien asetuksia korjataan yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa, ja testaamme toimivuuden hiljaisilla koesoitoilla. Maanantaina 4. huhtikuuta sitten koesoitamme niin, että hälytysäänikin on päällä.
Yleisestä vaaramerkistä tiedotetaan aina monikanavaisesti
Marko Niemisen mukaan huomionarvoista on, että ulkohälyttimien välityksellä soitettavaan yleiseen vaaramerkkiin sisältyy aina vaaratiedote.
- Vaaratiedote voidaan antaa, jos se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi silloin, kun vaarallisen tapahtuman seurauksena voi aiheutua ihmisille hengen- tai terveysvaara taikka vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Vaaratiedote välitetään väestölle radiossa ja 112 Suomi -sovelluksessa. Vaaratiedote voidaan lisäksi välittää väestölle televisiossa, jos vaaratiedotteen antava viranomainen niin päättää. Hätäkeskuslaitos välittää vaaratiedotteet virallisia kanavia tukien myös sen sosiaalisen median kanavilla ja kotisivuillaan. Väestön varoittaminen on siis monikanavaista ja eri kanavat varmistavat toisiaan esimerkiksi erilaisissa vikatilanteissa.
Hätäkeskuslaitos ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos uutinen 10.3.2022
