Vuonna 2001 perustettiin uusi toimija viranomaiskenttään

30.3.2021 15.10
Uutinen
Lavalla kävelevä virkamies kantaa Suomen lippua ja taustalla on orkesteri.

Viranomaisia yhteisesti palvelevan ja uudentyyppisen hätäkeskuksen toiminnan vastuut ja velvollisuudet määrittelevän hätäkeskuslain vahvisti 18.2.2000 presidentti Martti Ahtisaari. Laki tuli voimaan 1.1.2001.

Alun perin hätäkeskuslaki valmisteltiin siten, että sen oli määrä kattaa koko maa, mutta valmisteluvaiheessa pääkaupunkiseudun poliisi- ja pelastustoimen johto esitti vaatimuksen pääkaupunkiseudun jättämisestä lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin tehtiin, jotta esitetty vastustus ei olisi kaatanut koko lainsäädäntöhanketta. Tässä vaiheessa hätäkeskuslain soveltamisen ulkopuolelle jäivät Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Vantaan kunnat.

Eduskunnan hallintovaliokunnassa pääkaupunkiseudun jättämistä lain ulkopuolelle pidettiin huonona ratkaisuna ja valiokunta esitti asiaa koskevan lausuman eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Lausuman perusteella asiasta tuli antaa selvitys vuoden 2003 aikana.

”Pääkaupunkiseudun jättämistä lain ulkopuolelle pidettiin huonona ratkaisuna”

Aika pian uuden lain voimaantulon jälkeen pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudesta vastaavat esittivät sisäasiainministeriölle, että pääkaupunkiseutu tulisi ottaa mukaan valtakunnalliseen hätäkeskusjärjestelmään.

Kaupunkien esittämän toiveen perusteella käynnistettiin lain muutoshanke, jonka johdosta koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa, tuli lain soveltamisalan piiriin 1.1.2004 alkaen. Alkuperäinen käyttöönottoaikataulu säilytettiin, eli koko maan tuli olla uuden järjestelmän piirissä vuoden 2006 alkuun mennessä.

Johtokeskukset eivät sellaisinaan toteutuneet 

Uudenmuotoisen hätäkeskustoiminnan kehitystyössä oli vireillä monenlaisia suunnitelmia. Aivan kaikki alun hankkeet eivät toteutuneet sellaisinaan. Esimerkiksi hätäkeskuslakia valmisteltaessa viranomaisten johtokeskusten sijoittamista hätäkeskusten yhteyteen pidettiin tärkeänä, mutta idea ei kantanut käytännön toteutukseen saakka muun muassa taloudellisista syistä.
Pelastustoimi, poliisitoimi, sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat velvollisia antamaan oman toimialansa erityisohjeet hätäkeskuksille poikkeavissa olosuhteissa. Johtokeskustilat suunniteltiinkin varustettavan kiinteästi hätäkeskustilojen yhteyteen. Johtokeskustilat olisivat toimineet eri viranomaisten yhteiskäytössä suuronnettomuustilanteissa ja muissa poikkeusoloissa.
Johtokeskusvalmiudet toteutettiin kuitenkin osaan hätäkeskuksista. 

Hätäkeskuslaki vahvistetaan

Hätäkeskuslaki astui voimaan 1. tammikuuta 2001. Uusi toimija, sisäasianministeriön alainen Hätäkeskuslaitos perustettiin. Alkuvaiheessa laitoksen muodosti vain viraston hallintoa hoitava, projektiluontoisena toiminut hätäkeskusyksikkö.

Varsinaisen, tulevan hätäkeskusyksikön sijoittamisesta keskusteltiin sisäasiainministeri Kari Häkämiehen ja kansliapäällikkö Juhani Perttusen kanssa jo hätäkeskuslain valmisteluaikana. Heidän näkemyksensä mukaan toiminta Helsingin Kirkkokadun vuokratiloissa olisi määräaikaista ja tulisi jatkumaan enintään vuoden 2005 loppuun saakka. Vuoden ensimmäisenä päivänä Hätäkeskuslaitoksessa oli yksi sisäasiainministeriön nimittämä virkamies, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Janne Koivukoski.

Hätäkeskuslaitoksen hallinnollinen perusta

Hätäkeskusyksikön toiminnan keskeiset hallinnolliset perusteet luotiin alkuvuonna 2001. Hätäkeskusyksikkö organisoitiin kolmeen linjaan: hallinto, kehitys ja tietohallinto. Yksikön työjärjestys, sekä virkamiesten toimenkuvat ja vastuualueet hyväksyttiin. Hallinnon tueksi perustettiin erilaisia työryhmiä ja taloushallinto organisoitiin.

Valtioneuvosto asetti huhtikuussa Hätäkeskuslaitokselle hallintoasioita varten johtokunnan, joka kokoontui ensimmäisen toimintavuoden aikana kolme kertaa. Eri viranomaisten yhteistyön tehostamiseksi sisäasiainministeriö asetti keväällä Hätäkeskuslaitokselle 20-jäsenisen yhteistyöryhmän, joka käsitteli laitoksen toiminnallisia asioita kolmessa kokouksessa. Lisäksi Länsi-Suomen lääninhallitus ja Etelä-Suomen lääninhallitus käynnistivät läänintasoisen yhteistyöryhmän perustamistoimet. Hätäkeskusten työaikajärjestelmiä pohtimaan asetettiin työryhmä, jossa olivat mukana sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajat sekä edustajat ammattijärjestöistä.

Hätäkeskusyksikössä organisoitiin täydennyskoulutusjärjestelmä kunnallisten hätäkeskusten ja poliisin henkilöstölle. Järjestelmä noudatti sisäasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen koulutustyöryhmän esityksiä. Koulutus käynnistyi huhtikuussa, ja siihen osallistui noin 150 henkilöä neljältä tulevalta hätäkeskusalueelta (Lappi, Pohjanmaa, Kaakkois-Suomi ja Satakunta).
Täydennyskoulutus järjestettiin yhteistyössä Poliisikoulun (nykyinen Poliisiammattikorkeakoulu) ja Pelastusopiston kanssa. Koulutus kesti yhteensä viisi viikkoa. Hätäkeskuslaitos sitoutui maksamaan opiskelijoiden opetuksen ja matkakustannukset, sekä korvaamaan työnantajille sijaisuuksista syntyneet palkkakulut.

Loppuvuodesta Hätäkeskuslaitoksen johdossa tapahtui muutoksia. Virkaa toimittavaksi johtajaksi nimitettiin 1.11.2001 alkaen hätäkeskusyksikön hallintopäällikkö Ulla Kumpulainen, joka hoiti tehtävää 31.1.2002 asti.