Ari Tielinen, kokeiluhätäkeskuksen johtaja:
Suomeen suunniteltiin perustettavaksi jopa 60 aluehälytyskeskusta

Pohjois-Karjala oli yksi neljästä hätäkeskustoiminnan kokeilualueesta, kun Suomen nykyistä hätäkeskustoimintamallia kehitettiin, sanoo silloisen Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen eläkkeellä oleva johtaja, Ari Tielinen.
Tielinen aloitti Pohjois-Karjalan aluehälytyskeskuksen johtajana Joensuussa vuonna 1981, ja toimi työvuosiensa ajan aktiivisesti valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä.
- Olen ainoa kentällä toimineista henkilöistä, joka on ollut mukana kunnallisten aluehälytyskeskusten aamunkoitosta vuodelta 1980 aina valtiollisen, viranomaisten yhteisen Hätäkeskuslaitoksen toiminnan käynnistymiseen asti, hän sanoo.
Tielisellä on siis muistissaan Suomen hätäkeskustoiminnan pitkä historia, mihin on sisältynyt useita eri hätänumeroita ja lukuisa määrä hälytys- ja hätäkeskuksia.
- Suomeen suunniteltiin perustettavaksi jopa 60 aluehälytyskeskusta, mutta sitten todettiin, että alueet ovat liian pieniä ja niitä pitää yhdistää. Jotta uudistuksessa päästiin eteenpäin, aloitettiin neljän alueen hätäkeskuskokeilu vuonna 1996.
Pohjois-Karjalan hätäkeskus oli yksi Suomen neljästä kokeiluhätäkeskuksesta, jota Tielinen pääsi hätäkeskuksen johtajana luotsaamaan.
- Hätäkeskus saatiin toimimaan hyvin, kansalaiset olivat tyytyväisä ja toiminta oli taloudellista ja tehokasta. Sain olla paljon julkisuudessa, ja käytin silloin aika useasti sanontaa: ”Kun ihminen joutuu tilanteeseen, josta hän ei selviä omin avuin, vaan tarvitsee yhteiskunnan järjestäytynyttä ja tehokasta apua, silloin me tulemme kuvaan. Siniset, punaiset ja keltaiset vilkkuautot ovat yhteiskunnan ainoa 24/7 kansalaisille tuottama palvelu. Emme kysy maksukykyä, emme vakuutuksia, apu tuodaan joka kylän perimmäiseen torppaan asti.” Ja näin tehdään edelleen, toteaa Tielinen tyytyväisenä.
Onnistunut hätäkeskuskokeilu johti nykyiseen hätäkeskustoimintamalliin
Tielinen muistelee, että kokeilun piti kestää muutamia vuosia, jotta kokemusta ehdittäisiin hankkia riittävästi, mutta vuonna 1998 synnytettiin jo pysyvää hätäkeskuslakia.
- Vuonna 2001 koko maa jaettiin 15 hätäkeskusalueeseen, ja sittemmin alueet ovat vähentyneet kuuteen. Suomessa on tällä hetkellä kuusi hätäkeskusta, jotka toimivat verkottuneesti koko Manner-Suomen alueella, hän sanoo.
Joensuun aluehälytyskeskuksen säilyttämistä yritettiin aikoinaan puolustaa vetoamalla muun muassa siihen, että Kuopion päivystäjillä ei voi olla riittävästi Pohjois-Karjalan paikallistuntemusta.
- Se oli aikanaan aiheellinen pelko. Vuonna 2004 paikannustekniikka oli alkeellista nykytilanteeseen verrattuna. Tekniikan kehitys on hoitanut tämän ongelman pois päiväjärjestyksestä, Tielinen sanoo.
Vuonna 2001 perustettiin uusi valtion virasto: Hätäkeskuslaitos. Tuolloin Suomeen saatiin ainutlaatuinen hätäkeskuspalvelu, missä yksi virasto vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikki hätäilmoitukset, käsittelee tiedot sekä hälyttää tarvittavat yksiköt samalla tietojärjestelmällä. Ennen Hätäkeskuslaitosta hätäpuheluihin vastattiin useista kunnallisista aluehälytyskeskuksista ja poliisin hälytyskeskuksista.
Vaikka nykyiset, Suomen kuusi hätäkeskusaluetta, ovat suuria, Tielinen näkee niiden hyvänä puolena sen, että yhden keskuksen ruuhkautuessa soitot ohjautuvat verkottuneesti toiseen hätäkeskukseen. Se ei kuitenkaan poista yhtä ongelmaa. Entinen hätäkeskusjohtaja kyllä tietää, että kun on lauantai-ilta, juhannus, joulu, tai kun tukala helleaalto pyyhkii yli koko maan, on silloin kaikkien hätäkeskusten hätäkeskuspäivystäjillä kiire.
Edit 14.7.2023: lisätty historia ontologiaan
Se även
Översikt över 2024
Så här instruerar du olika målgrupper att använda nödnumret
Nödnumret ger säkerhet för barn och ungdomar
Översikt över 2024
Nödcentralsverkets bokslut för 2024 är färdigt. Servicenivån inom nödcentralsverksamheten förblev på en god nivå, trots att alla resultatmål inte uppnåddes. Personalens sjukfrånvaro minskade och arbetsbördan jämnades ut under året. Kundernas förtroende för och tillfredsställelse med nödcentralsverksamheten var fortsättningsvis höga.
Rekordstort antal tolkade nödsamtal
Ökningen av antalet invånare med främmande språk som modersmål syns också i antalet nödsamtal som tolkas. Till exempel har behovet av tolkning på ukrainska ökat betydligt under de senaste åren.
112-dagens erkännande till Punainen Risti Ensiapu Oy
Nödcentralsverket belönade Punainen Risti Ensiapu Oy för det arbete som de gjort till förmån för nödnumret 112. Priset beviljades på nödnummerdagen den 11 februari 2025.
Av nödmeddelandena hörde 1 600 inte till nödcentralen
År 2024 tog Nödcentralsverket dagligen emot i genomsnitt 7 600 nödmeddelanden. Av dessa hade 1 600 inte hört till nödcentralen. Ungefär hälften av meddelandena ledde till uppdrag som förmedlades till myndigheterna, medan hälften behandlades med hjälp av nödcentraloperatörens råd och instruktioner. Meddelandena besvarades i genomsnitt på sju sekunder.
Förmedlingssystemet för varningsmeddelanden testas på 11.2.
Det officiella förmedlingssystemet för varningsmeddelanden testas igen på den nationella 112-dagen 11.2.2025 kl. 11.20.