Nya verktyg stöder personalens välbefinnande på jobbet
Nödcentralsverket testar nya sätt att stödja personalens välbefinnande. Nödcentralen i Kervo utvecklar en metod för multiprofessionella samtal, och därtill pågår ett pilotprojekt för kamratstöd som omfattar hela Nödcentralsverket.
Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.
Färre sjukfrånvaron och bättre trivsel i arbetet år 2023
Nödcentralsverkets bokslut för 2023 är färdigt. I fjol började personalens sjukfrånvaron minska, rekryteringen av nödcentraloperatörer var lyckad och personaltillfredsställelsen förbättrades.
Ari Tielinen, kokeiluhätäkeskuksen johtaja:
Suomeen suunniteltiin perustettavaksi jopa 60 aluehälytyskeskusta
Pohjois-Karjala oli yksi neljästä hätäkeskustoiminnan kokeilualueesta, kun Suomen nykyistä hätäkeskustoimintamallia kehitettiin, sanoo silloisen Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen eläkkeellä oleva johtaja, Ari Tielinen.
Tielinen aloitti Pohjois-Karjalan aluehälytyskeskuksen johtajana Joensuussa vuonna 1981, ja toimi työvuosiensa ajan aktiivisesti valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä.
- Olen ainoa kentällä toimineista henkilöistä, joka on ollut mukana kunnallisten aluehälytyskeskusten aamunkoitosta vuodelta 1980 aina valtiollisen, viranomaisten yhteisen Hätäkeskuslaitoksen toiminnan käynnistymiseen asti, hän sanoo.
Tielisellä on siis muistissaan Suomen hätäkeskustoiminnan pitkä historia, mihin on sisältynyt useita eri hätänumeroita ja lukuisa määrä hälytys- ja hätäkeskuksia.
- Suomeen suunniteltiin perustettavaksi jopa 60 aluehälytyskeskusta, mutta sitten todettiin, että alueet ovat liian pieniä ja niitä pitää yhdistää. Jotta uudistuksessa päästiin eteenpäin, aloitettiin neljän alueen hätäkeskuskokeilu vuonna 1996.
Pohjois-Karjalan hätäkeskus oli yksi Suomen neljästä kokeiluhätäkeskuksesta, jota Tielinen pääsi hätäkeskuksen johtajana luotsaamaan.
- Hätäkeskus saatiin toimimaan hyvin, kansalaiset olivat tyytyväisä ja toiminta oli taloudellista ja tehokasta. Sain olla paljon julkisuudessa, ja käytin silloin aika useasti sanontaa: ”Kun ihminen joutuu tilanteeseen, josta hän ei selviä omin avuin, vaan tarvitsee yhteiskunnan järjestäytynyttä ja tehokasta apua, silloin me tulemme kuvaan. Siniset, punaiset ja keltaiset vilkkuautot ovat yhteiskunnan ainoa 24/7 kansalaisille tuottama palvelu. Emme kysy maksukykyä, emme vakuutuksia, apu tuodaan joka kylän perimmäiseen torppaan asti.” Ja näin tehdään edelleen, toteaa Tielinen tyytyväisenä.
Onnistunut hätäkeskuskokeilu johti nykyiseen hätäkeskustoimintamalliin
Tielinen muistelee, että kokeilun piti kestää muutamia vuosia, jotta kokemusta ehdittäisiin hankkia riittävästi, mutta vuonna 1998 synnytettiin jo pysyvää hätäkeskuslakia.
- Vuonna 2001 koko maa jaettiin 15 hätäkeskusalueeseen, ja sittemmin alueet ovat vähentyneet kuuteen. Suomessa on tällä hetkellä kuusi hätäkeskusta, jotka toimivat verkottuneesti koko Manner-Suomen alueella, hän sanoo.
Joensuun aluehälytyskeskuksen säilyttämistä yritettiin aikoinaan puolustaa vetoamalla muun muassa siihen, että Kuopion päivystäjillä ei voi olla riittävästi Pohjois-Karjalan paikallistuntemusta.
- Se oli aikanaan aiheellinen pelko. Vuonna 2004 paikannustekniikka oli alkeellista nykytilanteeseen verrattuna. Tekniikan kehitys on hoitanut tämän ongelman pois päiväjärjestyksestä, Tielinen sanoo.
Vuonna 2001 perustettiin uusi valtion virasto: Hätäkeskuslaitos. Tuolloin Suomeen saatiin ainutlaatuinen hätäkeskuspalvelu, missä yksi virasto vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikki hätäilmoitukset, käsittelee tiedot sekä hälyttää tarvittavat yksiköt samalla tietojärjestelmällä. Ennen Hätäkeskuslaitosta hätäpuheluihin vastattiin useista kunnallisista aluehälytyskeskuksista ja poliisin hälytyskeskuksista.
Vaikka nykyiset, Suomen kuusi hätäkeskusaluetta, ovat suuria, Tielinen näkee niiden hyvänä puolena sen, että yhden keskuksen ruuhkautuessa soitot ohjautuvat verkottuneesti toiseen hätäkeskukseen. Se ei kuitenkaan poista yhtä ongelmaa. Entinen hätäkeskusjohtaja kyllä tietää, että kun on lauantai-ilta, juhannus, joulu, tai kun tukala helleaalto pyyhkii yli koko maan, on silloin kaikkien hätäkeskusten hätäkeskuspäivystäjillä kiire.
Edit 14.7.2023: lisätty historia ontologiaan