eCall tuo turvaa tilanteisiin, joissa kuljettaja ei voi hälyttää apua itse

Viime aikoina on uutisoitu ajoneuvojen automaattisista hätäpuhelujärjestelmistä. Niistä paneurooppalainen eCall muodostaa yhteyden suoraan lähimpään hätäkeskukseen, ja lähettää tietoa suoraan hätäkeskustietojärjestelmään.

Ajoneuvo joutuu onnettomuuteen, ja yhtäkkiä sen puhelujärjestelmästä alkaa kuulua englanninkielistä puhetta – mistä oikein on kysymys? Mediassa on viime aikoina ollut esillä useita esimerkkejä tilanteista, joissa ajoneuvovalmistajan oma hätäpuhelujärjestelmä on aktivoitunut ja muodostanut yhteyden valmistajan omaan huolto- ja päivystyskeskukseen. Tällaisissa tilanteissa keskustelu käydään usein englanniksi, ja mikäli kohteessa ilmenee todellinen avuntarve, välitetään tiedot onnettomuudesta Suomeen Hätäkeskuslaitoksen kansainväliseen yhteyslinjaan. Näihin puheluihin vastataan Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksessa, joka siirtää puhelun tarvittaessa tapahtuman sijaintitiedon perusteella tapahtumapaikan hätäkeskuksen hätälinjaan.

Ajoneuvovalmistajien omista hätäpuhelujärjestelmista poiketen standardoitu eCall muodostaa yhteyden suoraan lähimpään hätäkeskukseen. Puheyhteys voi aktivoitua ajoneuvon epäillessä onnettomuutta esimerkiksi törmäyksen johdosta, mutta sen voi aktivoida myös manuaalisesti. Puheyhteyden avaamisen lisäksi eCall lähettää hätäkeskustietojärjestelmään datapaketin, joka sisältää tietoa mm. ajoneuvon kulkusuunnasta, sijainnista, ajoneuvotyypistä sekä myös siitä, onko hälytys tehty manuaalisesti vai automaattisesti. Nämä tiedot ovat erityisen arvokkaita silloin, kun kuljettaja ei itse kykene puhumaan.

−    Jos puheyhteys kyetään muodostamaan, tehdään hätäpuhelun riskinarvio normaaliin tapaan. Jos puheyhteyttä ajoneuvoon ei saada, on tilanteisiin määritetty eri viranomaisten kanssa erityiset hälytysohjeet, toteaa Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen.
Paneurooppalainen eCall otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 2017 EU-lainsäädännön mukaisesti, ja palvelu tuli pakolliseksi maaliskuun 2018 jälkeen tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa. Hätäkeskus vastaanotti eCall-järjestelmän kautta tammi–kesäkuun välisenä aikana 2023 yli 1 900 hätäilmoitusta, joista viranomaistehtävään johti noin 400 tapausta. Alkuvuoden ilmoituksista noin 1 500 voitiin siis todeta aiheettomiksi.

Tekniikka tukee muttei korvaa päivystäjän ammattitaitoa

Vilkkaasti liikennöidyllä väylällä tapahtuvasta onnettomuudesta saattaa tulla useita kymmeniä hätäilmoituksia ennen ensimmäisten viranomaisyksiköiden saapumista kohteeseen. Suurin osa niistä tulee valitettavasti ohiajavista autoista. Mikäli onnettomuuteen joutuneesta ajoneuvosta löytyy eCall-järjestelmä, saadaan datapaketin ja mahdollisesti puheyhteydenkin kautta tietoa ainakin onnettomuuden yhdestä osapuolesta. Toisesta ajoneuvosta saattaa löytyä ajoneuvovalmistajan oma hätäpuhelujärjestelmä, jolloin odotettavissa on ilmoitus kansainvälisiä kanavia pitkin. 

Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on hätäilmoitusta vastaanottaessaan arvioida vastaanotetun ilmoituksen tietoja ja verrata sitä jo saatuun tietoon, ja tämän vaikutusta hälytettyyn viranomaisvasteeseen. Tietoa voi tulla monista eri lähteistä, ja sitä arvioidessa päivystäjän harkinta korostuu. Tekniikka osoittaa vahvuutensa etenekin niissä tapauksissa, kun avuntarvitsija ei itse kykene puhumaan. Erilaisissa sensorien tai painikkeiden kautta syntyvissä hälytyksissä on kuitenkin myös haasteita viranomaisille, jos vuoropuhelua tapahtumapaikalle ei kyetä muodostamaan.

−    Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli hälytysviranomaisten resurssien portinvartijana. SIksi on keskeistä tunnistaa niin päällekkäiset hälytykset kuin mahdolliset vahinkopainallukset turhien hälytysten välttämiseksi, Marko Nieminen jatkaa.

Koska eCall-järjestelmän lisäksi on olemassa lukuisia ajoneuvovalmistajien tarjoamia palveluja, on autoilijan hyvä tarkistaa maahantuojalta mihin ajoneuvon SOS-puhelu yhdistyy. Mahdollisen vahingossa aiheutetun hälytyksen yhteydessä on tärkeää odottaa puheyhteyden avautumista, jolloin ilmoitukseen vastaavalle taholle voi kertoa, että kyseessä oli vahinko, eikä avuntarvetta ole.

Ajoneuvovalmistajien omien hälytysjärjestelmien hälytysten ohjaus suoraan hätäkeskustietojärjestelmään ilman välikäsiä on myös yksi kehityskohde ja joissain maissa näin tapahtuukin jo. Autojen lisäksi erilaisia automaattisia hälytysjärjestelmiä on jo myös moottoripyörissä. Kehityssuunta näyttää siltä, että muihinkin kulkuneuvoihin, joissa muodostetaan yhteys kuljettajan matkapuhelimeen, on tällaisia kehittymässä.