Hätäkeskuspäivystäjien rekrytointihaasteeseen helpotusta vuoden lopulla

Hätäkeskuspäivystäjien rekrytoinnissa on vieläkin haasteita, sillä työmarkkinoilta ei löydy pätevyyden omaavia tekijöitä riittävästi Hätäkeskuslaitoksen tarpeisiin. Tällä hetkellä kuudessa hätäkeskuksessa olisi heti töitä tarjolla 40:lle hätäkeskuspäivystäjälle. Vuoden lopussa Pelastusopistolta odotetaan 48 uuden päivystäjän valmistumista.

Hätäkeskuslaitoksen työvoimatilanne pätevyyden omaavien hätäkeskuspäivystäjien osalta on ollut pitkään heikko. Strategisena tavoitteena on ollut turvata riittävä määrä koulutettua päivystyshenkilöstöä, mutta tässä ei olla vielä onnistuttu. Viraston uusimmat tilastoluvut osoittavat, että henkilöstöresurssien käyttöaste vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana oli 46,1 prosenttia. 

– Meillä henkilöstön poistuma oli viime vuonna 8 prosenttia ja sitä edellisenä 6 prosenttia. Kuluneen ensimmäisen vuosipuoliskon osalta lähtövaihtuvuus oli 4,1 prosenttia, joten ennuste pysynee edellisvuosien tasolla. Lähtövaihtuvuus meillä on kuitenkin melko matalalla tasolla, kun verrataan valtionhallinnon keskiarvoon, joka vuonna 2020 oli 12,2 prosenttia. Tulevien uusien päivystäjien määrä on pienempi kuin luonnollinen poistumamme, eikä koulutusmäärää ole saatu vielä lisättyä niin paljon, että se olisi parantanut henkilöstövajettamme, harmittelee Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio. 

Hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on haastavaa, sillä pätevyyden omaavia hakijoita ei työmarkkinoilla juuri ole. Joulukuussa 2021 sekä kesäkuussa 2022 Hätäkeskuslaitos pystyi rekrytoimaan 36 vastavalmistunutta päivystäjää. 

– Tämä määrä ei vielä kattanut poistumaamme. Voisimme palkata tällä hetkellä vielä noin 40 uutta päivystäjää heti palvelukseemme määrärahojen puitteissa. Joudumme kuitenkin odottamaan vuoden loppuun, jolloin Pelastusopistolta valmistuu yksi ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjien kurssi.  Uudelta kurssilta odotetaan valmistuvan yhteensä 48 uutta päivystäjää, mikä auttaa selkeästi rekrytointihaasteessamme, mutta se ei kuitenkaan ratkaise vielä työvoimatilannettamme pidemmällä aikajänteellä. Toiveemme on, että Pelastusopiston lisärahoitus jatkuisi ja ylimääräisiä kursseja voidaan järjestää lisää, Vaino sanoo. 

Haastava kesä 

Hätäkeskuslaitoksessa tiedetään, että kesäaikana puhelumäärät kasvavat joka vuosi noin 30-40 prosenttia muihin vuodenaikoihin verrattuna. Samaan aikaan hätäkeskuspäivystäjien lomapoistuma on noin 25 prosenttia. Näin oli myös tänä kesänä.

– Kesäaika on meille iso haaste, koska mitään kesätuuraajia emme voi hätäkeskuspäivystäjän työhön ottaa. Päivystäjien työ on yleisestikin ottaen kuormittavaa, ja henkilöstövajeen sekä kesän lisääntyneen työmäärän kasvun vuoksi kuormittavuus on entistäkin suurempaa. Koska henkilöstömäärää emme pystyneet tässä kohtaa lisäämään, panostimme kesällä nimenomaan työvoiman kohdentamiseen. Tässä onnistuimmekin hyvin. Myös verkottuneen toimintamallimme avulla pystyimme päivittäin räätälöimään hätäkeskusten keskinäisiä tukitoimia henkilöstötilanteen mukaan. Näillä toimenpiteillä palvelutasomme kesäaikana pysyi ajoittaisista ruuhkista huolimatta melko korkeana; hädässä olijoille kykenimme vastaamaan alle 30 sekunnissa lähes aina ja päivystäjien työkuormaa pystyimme osittain myös helpottamaan, Vainio toteaa.   

Hätäkeskuspäivystäjän työn kuormittavuutta lisäävät myös sellaiset hätäilmoitukset, jotka eivät kuulu hätäkeskusten hoidettavaksi. Uusimmat tilastotiedot osoittavat, että hätäkeskuksiin tulevien kuulumattomien puheluiden määrä on 25 prosenttia kaikista hätäilmoituksista. Kuluneen ensimmäisen puolen vuoden aikana näitä oli yhteensä 353 000. 

– Hätänumeron oikeassa ja asianmukaisessa käytössä on edelleen parannettavaa. Pyrimme aktiivisen viestinnän avulla vähentämään näitä meille tulevia virheellisiä ilmoituksia, sillä ne lisäävät osaltaan päivystäjien työn kuormittavuutta. Koskaan näistä hätäkeskukseen kuulumattomista puheluista ei kuitenkaan kokonaan päästä eroon, sillä emme halua nostaa hätänumeroon 112 soittamisen rimaa liian korkeaksi. Pyrimme siihen, että selkeät kyselysoitot ja kaikki kiireettömät tilanteet, jotka eivät vaadi viranomaisen paikalle tuloa, pystyttäisiin hoitamaan muuten kuin hätälinjassa.

Tehostetut kehittämistoimet 

Hätäkeskuspäivystäjien työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota psykososiaalisten kuormitustekijöiden ollessa korkeat. Työn kuormittavuus näkyy lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Alkuvuoden ensimmäisen kuuden kuukauden tilastot osoittavat, että operatiivisessa hätäkeskustyössä olevien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 1,6 päivää/henkilötyövuosi. Erilaisilla kehittämistoimilla viraston on tarkoitus päästä sairauspoissaolojen osalta asetettuun tavoitteeseen; 15 työpäivää/henkilö. 

– Sairauspoissaolojen lisäys aiempaan johtuu pääosin koronaepidemiasta, mutta operatiivisen henkilöstön sairauspoissaolon määrä, 22,8 työpäivää/henkilö, on meillä erityisen huolestuttavalla tasolla. Tehostamme aiempia kehittämistoimiamme sekä aloitamme myös joukon uusia. Kehittämislistallamme on mm. esimiestoiminnan parantaminen, varhaisen välittämisen mallin toteuttaminen, työterveyshuollon ja työnantajan välisen yhteistyön kehittäminen, työnohjauksen tehostaminen sekä posttraumatyöpajojen aktiivinen käyttöönotto. Olemme palkanneet myös viime vuonna työhyvinvointiasiantuntijan virastoomme, jonka tehtävänä on tehostaa työhyvinvointitoimintaa ja ennaltaehkäisevien työkykypalveluiden käyttöä. Tänä vuonna tarkoituksemme on myös saada valmiiksi työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen strategiset linjaukset, mikä auttaa toiminnassamme pidemmällä aikajänteellä, Vainio sanoo.