PRO 112 -palkittu Lasse Matilainen: Hätäkeskus on yhteiskunnan hermokeskus

PRO 112 -palkinto on myönnetty tänä vuonna Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilaiselle. Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Lasse Matilaisella on kokemusta kaikista hätäkeskuksen päivystyssalin tehtävistä ja hänen koulutustaustansa osoittaa motivaatiota hätäkeskustoimintaa kohtaan. Poliisikoulun jälkeen Lasse aloitti työt järjestyspoliisin tehtävissä ja poliisin hälytyskeskuksessa. Pian kuitenkin hätäkeskusmaailma alkoi vetämään puoleensa ja hän suoritti hätäkeskuspäivystäjätutkinnon Pelastusopistolla Kuopiossa. Lisäksi hän on suorittanut insinööri (AMK) -tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa sekä insinööri (YAMK) -tutkinnon teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa. Ensikosketuksensa 112-viranomaiskenttään Lasse sai kuitenkin jo ennen poliisiksi valmistumistaan sopimuspalokuntatoiminnasta, jossa hän on edelleen mukana.
– Hätäkeskuslaitosta oltiin perustamassa, kun työskentelin poliisissa, ja uuden viraston toimintaa ja suunnitelmia esiteltiin myös meille poliiseille. Minulla oli alalta jo jonkin verran kokemusta poliisin hälytyskeskuksesta ja hätäkeskusmaailma alkoi kiinnostamaan enemmän, joten hain opiskelemaan hätäkeskuspäivystäjäkurssi 3:lle. Tiedonjanoisena halusin syventää osaamistani pelastuksen ja ensihoidon hätäilmoituksen vastaanottamisesta ja tehtävien välittämisestä.
Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suoritettuaan Lasse aloitti hätäkeskuspäivystäjänä Helsingin hätäkeskuksessa. Jatkokouluttautuminen kuitenkin kiinnosti ja hän hakeutui uusimuotoiseen palopäällystön koulutusohjelmaan. Palopäällystöopintojen ohella hän työskenteli alkuun myös hätäkeskuspäivystäjänä Helsingissä ja Keravalla sekä myöhemmin hätäkeskuspäivystäjäkurssin opettajana.
Hätäkeskuslaitoksessa Lasse aloitti helmikuussa 2004 ja hän oli vuoromestarina perustamassa silloista Hämeen hätäkeskusta. Hän oli sen jälkeen perustamassa myös Helsingin hätäkeskusta Hätäkeskuslaitoksen alkuaikoina. Vuosien varrella hän on ollut mukana eri uudistushankkeissa kehittämissä tietojärjestelmiä ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaa. Pisimpään Lasse on työskennellyt Hätäkeskuslaitoksessa vuoromestarin tehtävissä.
– Ei minulla ehkä mitään varsinaista urasuunnitelmaa ole ollut, mutta kyllähän hätäkeskustoiminta on ollut punaisena lankana sekä opinnoissa että työtehtävissä. Olen lähtenyt mukaan uusiin koulutuksiin ja hakeutunut työtehtäviin, jotka ovat kiinnostaneet ja joissa olen päässyt kehittämään uutta.
Hätäkeskuksissa näkee koko viranomaiskentän kokonaisuuden
Työssään Hätäkeskuslaitoksessa Lasse on panostanut erityisesti toiminnan ja menetelmien kehittämiseen, päivystäjien ammatinhallintaan sekä viranomaisyhteistyöhön. Hän on tiedonhaluinen ja omaa laajan tietämyksen Hätäkeskuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten toiminnasta sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntaan.
– Hätäkeskuslaitoksessa olen pitänyt hektisyydestä ja tekemisen meiningistä. Ehkä minulla on ollut tarve päästä työskentelemään yhteiskunnan hermokeskuksessa, jollainen hätäkeskus käytännössä on. Ei tällaista löydy mistään muualta. Täällä näkee koko viranomaiskentän kokonaisuuden yhdestä ainoasta pisteestä.
Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkönä Lasse aloitti vuonna 2020. Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus on hätäkeskustoimintaan liittyvän tiedonkulun keskipiste ja valmiuden ydin. Johtokeskuksen perustaminen aloitettiin vuonna 2017 ja verkottuneen ERICA-hätätietojärjestelmän myötä se on löytänyt paikkansa organisaatiossa ja sen tehtävät ovat muotoutuneet hätäkeskustoiminnan kannalta järkeviksi.
– Kaipaan kyllä myös ihan perustyötä hätäkeskussalista ja vuorotyön tuomaa vaihtelua työviikkoon. Vuorotyössä on myös vahvemmin osa ryhmää kuin hallinnon töissä. Öisin ja juhlapyhinä yhdessä hankalien asioiden parissa puurtavasta joukosta muodostuu nopeasti hyvin tiivis ja läheinenkin. Harva kuitenkaan jaksaa työskennellä salin puolella ja hätälinjassa koko työuraansa, sen verran kuormittavaa työ on ja kumuloituva kuormitus alkaa tuntumaan ajan mittaan. Olen tyytyväinen, että olen päässyt työskentelemään erilaisissa tehtävissä ja olen saanut myös perspektiiviä. Ehkä meillä pitäisi hyödyntää enemmän työkiertoa ammattipätevyyksien puitteissa. Kohta voisi olla itselläkin aika palata perustyön pariin – ainakin hetkeksi.
Hätäkeskustoiminta on yhteistyötä
Hätäkeskustoiminnan moniosaajana Lassella on kattava näkemys 112-toimintaympäristön eri tehtävistä. Työ vaatii yhteistyötä sekä tietojen yhdistämistä ja koordinointia. Hätäkeskuspäivystys ja sen tukitoiminnot sekä viranomaisyhteistyö edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja jaettua tilannekuvaa.
– Hätäkeskuspäivystys on aina ryhmätyötä. Ensin useammasta ilmoituksesta pitää kasata ymmärrys, mitä kohteessa oikein tapahtuu. Ilmoitusten vastaanottajien lisäksi asian käsittelyyn sitoutuu heti tehtävänseurantaa hoitavat päivystäjät ja vuoromestari. Mikä tahansa isompi tapahtuma on aina moniviranomaistehtävä ja vaatii myös päivystäjien työn koordinointia. Tämä tapahtuu aina sekunneissa, ei minuuteissa. Siinä on varmaan se adrenaliiniansa, joka on aina vetänyt minuakin takaisin päivystyssaliin.
Lassen mukaan johtokeskuksen päällikön tehtävässä haasteita ja vaihtelevuutta arkityöhön ovat tuoneet koronakriisi ja Ukrainan tilanteen mukanaan tuomat valmiusasiat. Koronan alkuvaiheessa päivystyshenkilöstöä asetettiin tartuntaepäilyissä runsaasti karanteeniin, jolloin vaadittiin jatkuvaa suunnittelua ja toiminnan hienosäätöä, jotta hätäkeskustoiminta saatiin turvattua. Venäjän hyökkäyssodan alettua valmiusasiat nousivat pinnalle aivan uudessa merkityksessä ja asioita on jouduttu arvioimaan monelta suunnalta.
– Työssä minua motivoi se, että pääsen ratkaisemaan asioita yhdessä. Oman viraston sisällä työtehtävien vaihtaminen on ollut antoisaa, kun ei ole tarvinnut aloittaa alusta ja ihmiset ovat jo valmiiksi tuttuja. Pidän kuitenkin myös uusiin ihmisiin tutustumisesta. Vaihtelevuus on tuonut myös energiaa ja olen jaksanut antaa työtehtävissä kaikkeni ilman, että olisin uupunut.
Hätäkeskustoiminta on nähnyt paljon uudistuksia ja muutoksia Hätäkeskuslaitoksen 21 vuoden historian aikana. Kaikki muutokset eivät ole Lassen mukaan toimineet välttämättä parhaalla tavalla, mutta onneksi on ollut viisautta myös palata aiempaan, jos uudistus ei ole toiminut. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä, koska muun muassa toimintaympäristö ja lainsäädäntö aiheuttavat muutospaineita. Myös tekniikka kehittyy jatkuvasti.
– Toivoisin, että viranomaisyhteistyö, muiden viranomaisten työhön tutustuminen ja toisten työn ymmärtäminen mahdollistettaisiin paremmin myös salihenkilökunnan kannalta. Tarpeettomien muurien rakentamista ja vastakkainasettelua tulisi välttää. On tärkeää, että ymmärrämme paremmin toistemme työn haasteita ja rajoitteita.
Se även
Rekordstort antal tolkade nödsamtal
Förmedlingssystemet för varningsmeddelanden testas på 11.2.
Guiden om beredskap för störningar och kriser finns nu i appen 112 Suomi
Prioritering av uppdrag möjliggör hjälpen i akut nöd
Nödcentralsverkets instruktion för behandling av uppdrag inom akutvården förnyades i slutet av november 2023. Reformen syns i mängden uppdrag och i prioritetsfördelningen inom akutvården.
Översikt över 2024
Nödcentralsverkets bokslut för 2024 är färdigt. Servicenivån inom nödcentralsverksamheten förblev på en god nivå, trots att alla resultatmål inte uppnåddes. Personalens sjukfrånvaro minskade och arbetsbördan jämnades ut under året. Kundernas förtroende för och tillfredsställelse med nödcentralsverksamheten var fortsättningsvis höga.
Rekordstort antal tolkade nödsamtal
Ökningen av antalet invånare med främmande språk som modersmål syns också i antalet nödsamtal som tolkas. Till exempel har behovet av tolkning på ukrainska ökat betydligt under de senaste åren.
112-dagens erkännande till Punainen Risti Ensiapu Oy
Nödcentralsverket belönade Punainen Risti Ensiapu Oy för det arbete som de gjort till förmån för nödnumret 112. Priset beviljades på nödnummerdagen den 11 februari 2025.
Av nödmeddelandena hörde 1 600 inte till nödcentralen
År 2024 tog Nödcentralsverket dagligen emot i genomsnitt 7 600 nödmeddelanden. Av dessa hade 1 600 inte hört till nödcentralen. Ungefär hälften av meddelandena ledde till uppdrag som förmedlades till myndigheterna, medan hälften behandlades med hjälp av nödcentraloperatörens råd och instruktioner. Meddelandena besvarades i genomsnitt på sju sekunder.