Verkkopalveluiden tavoitteena yhdenvertaisuus ja esteettömyys
Hätäkeskuslaitoksen verkkopalveluihin on tehty saavutettavuustestaukset vuoden 2021 aikana. - Olemme auditoineet 112 Suomi -sovelluksen, 112.fi-sivuston sekä palo- ja...
Vastuullisuus on olennainen osa arjen työtä
Raportin taustalla on valtiokonttorin ohjeistus, jossa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia suositellaan laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportti. Valtiokonttori laatii raporteista...
Alkoholinkäyttöön liittyvät ilmoitukset korostuivat vappuna hätänumerossa
Vapun vietto oli tänä vuonna hätänumeron 112 näkökulmasta yhtä kiireinen kuin vuonna 2021. Hätänumeroon tehtiin 30.4. klo 18 – 1.5. klo 24 välisenä aikana 12 685 hätäilmoitusta (12 719 vuonna...
Henkilöstön määrä lisääntyi hieman
Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio kertoo, että virasto jäi noin 32 henkilötyövuotta Hätäkeskuslaitoksen yhdessä sisäministeriön kanssa asettamasta tavoitteesta. Tavoitteena on, että...
Yhteinen toimintaohje selkeyttää vastuita lastensuojelun luvattomissa poissaoloissa
Ohjeistuksen tavoitteena on selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja käytänteitä tilanteessa, jossa lapsi on poistunut luvatta sijaishuoltopaikastaan perhekodista tai lastensuojelulaitoksesta tai...
AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksesta

Aivoverenkiertohäiriön sattuessa oireiden tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeus ovat elintärkeitä. AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen toimintaohjeista.
112 Suomi -sovelluksen suosio on saanut monet turvallisuustoimijat kehittämään palvelujaan yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
- On tärkeää, että ihminen löytää helposti tarvitsemansa tiedon, kun avuntarve yllättää. Olemme tyytyväisiä, että palveluvalikoimaa saadaan jälleen kasvatettua. Sovelluksella on tällä hetkellä runsaat 1,8 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja toivommekin, että yhä useampi muistaa käyttää sovellusta tarpeen vaatiessa, sanoo sovellusasiantuntija Sami Suomalainen Hätäkeskuslaitokselta.
Aivoverenkiertohäiriössä oireiden tunnistaminen on tärkeää
Aivoverenkiertohäiriön sattuessa, nopeus on hoidon ja toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa tukosten liuotushoidoille on aikarajat, ja siksi oireiden tunnistaminen ja nopea apu on kirjaimellisesti elintärkeää. Sovelluksen toimintaohjeista löytyy nyt apu aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistamiseen. Ohje on saatavilla myös ilman verkkoyhteyksiä.
Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon.
- Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne. Nopea hoitoon pääsy kuitenkin edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon. Jatkossa oireiden tunnistamisen apuna toimii onneksi myös 112 Suomi -mobiilisovellus. Kun muistaa vielä soittaa sovelluksen kautta hätänumeroon, lähin ja tarkoituksenmukaisin apu voidaan hätäkeskuksesta välittää nopeasti oikeaan paikkaan, toteaa Aivoliiton yhteisömanageri Sanna Reuna.
Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:
- Halvausoireet: Yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous.
- Suupielen roikkuminen: Suupieli roikkuu toispuoleisesti. Hymyileminen ei pyydettäessä onnistu.
- Puhehäiriö: Puheen puuromaisuus tai sanojen löytämisen/ymmärtämisen vaikeus.
- Näköhäiriö: Molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.