Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2023 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 34%, ja ne ohittivat ensimmäistä kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä
Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia palkittiin tänään Tampereella. Hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan eteen tehdystä työstä myönnettävä PRO 112 -palkinto luovutettiin porilaiselle Minna Yliselle. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi julkistettiin Anniina Takala Turusta.
Itsestään on pidettävä hyvää huolta
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniinan uraan on mahtunut käänteitä: ensin hän opiskeli sairaanhoitajasta hätäkeskuspäivystäjäksi ja myöhemmin virkapaikka vaihtui Porista Turkuun. Vuosien aikana Anniina on opetellut pitämään huolta itsestä ja palautumaan työstä.
Palkitsevinta on yhdessä onnistuminen
Virve-pääkäyttäjä Minna Ylinen on kokenut hätäkeskustoiminnan ammattilainen. Hänen uran varrelle on mahtunut lukuisia eri tietojärjestelmiä, opettavaisia häiriötilanteita ja onnistumisen hetkiä kollegoiden kanssa.
Vuonna 2023 sairauspoissaolot laskivat ja työtyytyväisyys nousi
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2023 on valmistunut. Viime vuonna henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, hätäkeskuspäivystäjiä saatiin onnistuneesti rekrytoitua ja henkilökunnan tyytyväisyys lisääntyi.
AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksesta
Aivoverenkiertohäiriön sattuessa oireiden tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeus ovat elintärkeitä. AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen toimintaohjeista.
112 Suomi -sovelluksen suosio on saanut monet turvallisuustoimijat kehittämään palvelujaan yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
- On tärkeää, että ihminen löytää helposti tarvitsemansa tiedon, kun avuntarve yllättää. Olemme tyytyväisiä, että palveluvalikoimaa saadaan jälleen kasvatettua. Sovelluksella on tällä hetkellä runsaat 1,8 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja toivommekin, että yhä useampi muistaa käyttää sovellusta tarpeen vaatiessa, sanoo sovellusasiantuntija Sami Suomalainen Hätäkeskuslaitokselta.
Aivoverenkiertohäiriössä oireiden tunnistaminen on tärkeää
Aivoverenkiertohäiriön sattuessa, nopeus on hoidon ja toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa tukosten liuotushoidoille on aikarajat, ja siksi oireiden tunnistaminen ja nopea apu on kirjaimellisesti elintärkeää. Sovelluksen toimintaohjeista löytyy nyt apu aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistamiseen. Ohje on saatavilla myös ilman verkkoyhteyksiä.
Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon.
- Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne. Nopea hoitoon pääsy kuitenkin edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon. Jatkossa oireiden tunnistamisen apuna toimii onneksi myös 112 Suomi -mobiilisovellus. Kun muistaa vielä soittaa sovelluksen kautta hätänumeroon, lähin ja tarkoituksenmukaisin apu voidaan hätäkeskuksesta välittää nopeasti oikeaan paikkaan, toteaa Aivoliiton yhteisömanageri Sanna Reuna.
Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:
- Halvausoireet: Yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous.
- Suupielen roikkuminen: Suupieli roikkuu toispuoleisesti. Hymyileminen ei pyydettäessä onnistu.
- Puhehäiriö: Puheen puuromaisuus tai sanojen löytämisen/ymmärtämisen vaikeus.
- Näköhäiriö: Molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.