AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksesta

Aivoverenkiertohäiriön sattuessa oireiden tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeus ovat elintärkeitä. AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen toimintaohjeista.
112 Suomi -sovelluksen suosio on saanut monet turvallisuustoimijat kehittämään palvelujaan yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
- On tärkeää, että ihminen löytää helposti tarvitsemansa tiedon, kun avuntarve yllättää. Olemme tyytyväisiä, että palveluvalikoimaa saadaan jälleen kasvatettua. Sovelluksella on tällä hetkellä runsaat 1,8 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja toivommekin, että yhä useampi muistaa käyttää sovellusta tarpeen vaatiessa, sanoo sovellusasiantuntija Sami Suomalainen Hätäkeskuslaitokselta.
Aivoverenkiertohäiriössä oireiden tunnistaminen on tärkeää
Aivoverenkiertohäiriön sattuessa, nopeus on hoidon ja toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa tukosten liuotushoidoille on aikarajat, ja siksi oireiden tunnistaminen ja nopea apu on kirjaimellisesti elintärkeää. Sovelluksen toimintaohjeista löytyy nyt apu aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistamiseen. Ohje on saatavilla myös ilman verkkoyhteyksiä.
Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon.
- Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne. Nopea hoitoon pääsy kuitenkin edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon. Jatkossa oireiden tunnistamisen apuna toimii onneksi myös 112 Suomi -mobiilisovellus. Kun muistaa vielä soittaa sovelluksen kautta hätänumeroon, lähin ja tarkoituksenmukaisin apu voidaan hätäkeskuksesta välittää nopeasti oikeaan paikkaan, toteaa Aivoliiton yhteisömanageri Sanna Reuna.
Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:
- Halvausoireet: Yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous.
- Suupielen roikkuminen: Suupieli roikkuu toispuoleisesti. Hymyileminen ei pyydettäessä onnistu.
- Puhehäiriö: Puheen puuromaisuus tai sanojen löytämisen/ymmärtämisen vaikeus.
- Näköhäiriö: Molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.
112 Suomen uusi ominaisuus päivittyy sovelluskauppoihin kauppapaikkojen ehtojen mukaisesti 11.2. alkaen. Käyttäjien tulee päivittää sovellus, jotta kaikki uudet ominaisuudet tulevat käyttöön. AVH-oireiden tunnistaminen löytyy sovelluksen Palvelut-välilehdeltä kohdasta Palvelut/ Toimintaohjeet sekä Palvelut/ Tarvitsen apua/ Terveysneuvonta ja ensiapu.
Tutustu myös
Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 11.2.
Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta nyt 112 Suomi -sovelluksessa
Katsaus vuoteen 2024
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2024 on valmistunut. Hätäkeskustoiminnan palvelutaso pysyi hyvällä tasolla, vaikka kaikki tulostavoitteet eivät toteutuneet. Vuoden aikana henkilöstön sairauspoissaolot laskivat ja työkuorma tasaantui. Asiakkaiden luottamus ja tyytyväisyys hätäkeskustoimintaan säilyi korkealla.
Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä
Vieraskielisen väestön kasvu näkyy tulkattujen hätäpuheluiden määrässä. Esimerkiksi ukrainan kielen tulkkaustarve on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Apua hätätilanteisiin vain yhdestä numerosta
Suomessa saa apua kiireellisiin hätätilanteisiin vain yhdestä hätänumerosta, 112. Hätänumeron 112 kautta saa avun kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Nämä ovat viestejä, joita vastaanottokeskuksen asiakkaille ympäri Suomea kerrotaan kerta toisensa jälkeen.
112-päivän tunnustus Punaisen Ristin ensiaputoiminnalle
Hätäkeskuslaitos palkitsi Punainen Risti Ensiapu Oy:n hätänumeron 112 hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnettiin hätänumeropäivänä 11. helmikuuta 2025.
Hätänumeroon joka päivä 1600 virheellistä ilmoitusta
Vuonna 2024 Hätäkeskuslaitos vastaanotti keskimäärin 7 600 hätäilmoitusta joka päivä. Näistä Ilmoituksista 1600 ei olisi kuulunut hätäkeskukselle. Noin puolet ilmoituksista välitettiin tehtäväksi viranomaisille ja puolet käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla. Ilmoituksiin vastattiin keskimäärin seitsemässä sekunnissa.