Päivystysapu 116117 vai hätänumero 112 – miten valitsen?
Viime aikoina on uutisoitu terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja sen yhteydessä on usein noussut esiin päivystysavun numero 116117. Epäselvyyksien välttämiseksi on paikallaan kerrata, milloin kuuluu soittaa hätänumeroon, ja milloin päivystysapuun.
Vuonna 2022 hätäpuhelun soittajalle vastattiin keskimäärin kolmessa sekunnissa
Vuonna 2022 hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä lähes kolme miljoonaa hätäilmoitusta. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä kasvoi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäpuheluihin vastattiin kuitenkin edellisvuotta nopeammin.
Häiriö ilmoitinlaitteiden ilmoitusten käsittelyssä
ILMO-asiointipalvelujärjestelmässä on havaittu häiriö, joka aiheuttaa viivettä asiakkaiden lähettämien palo- ja rikosilmoittimien ilmoitusten käsittelyssä. ILMO-järjestelmä toimii muutoin normaalisti.
Rikosuhripäivystys löytyy nyt 112 Suomi -sovelluksen palveluista
112 Suomi -mobiilisovelluksen palveluvalikoima kasvaa 23. helmikuuta, jolloin vietetään myös kansainvälistä rikosuhriviikkoa. Sovelluksen päivystysnumeroihin lisätään Rikosuhripäivystyksen numero 116006.
Tulkattujen hätäilmoitusten määrässä huima kasvu
Vuonna 2022 tulkkauspalvelua käytettiin peräti 575 kertaa ja tulkattuja kieliä oli 31. Tulkkaustarpeen ilmetessä hätäkeskuspäivystäjä käynnistää neuvottelupuhelun tulkkipalvelun kanssa, ja on tärkeää, että soittaja malttaa odottaa tulkin tavoittamista, eikä sulje puhelua kesken kaiken.
AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksesta

Aivoverenkiertohäiriön sattuessa oireiden tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeus ovat elintärkeitä. AVH-oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen toimintaohjeista.
112 Suomi -sovelluksen suosio on saanut monet turvallisuustoimijat kehittämään palvelujaan yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
- On tärkeää, että ihminen löytää helposti tarvitsemansa tiedon, kun avuntarve yllättää. Olemme tyytyväisiä, että palveluvalikoimaa saadaan jälleen kasvatettua. Sovelluksella on tällä hetkellä runsaat 1,8 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja toivommekin, että yhä useampi muistaa käyttää sovellusta tarpeen vaatiessa, sanoo sovellusasiantuntija Sami Suomalainen Hätäkeskuslaitokselta.
Aivoverenkiertohäiriössä oireiden tunnistaminen on tärkeää
Aivoverenkiertohäiriön sattuessa, nopeus on hoidon ja toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa tukosten liuotushoidoille on aikarajat, ja siksi oireiden tunnistaminen ja nopea apu on kirjaimellisesti elintärkeää. Sovelluksen toimintaohjeista löytyy nyt apu aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistamiseen. Ohje on saatavilla myös ilman verkkoyhteyksiä.
Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon.
- Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne. Nopea hoitoon pääsy kuitenkin edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon. Jatkossa oireiden tunnistamisen apuna toimii onneksi myös 112 Suomi -mobiilisovellus. Kun muistaa vielä soittaa sovelluksen kautta hätänumeroon, lähin ja tarkoituksenmukaisin apu voidaan hätäkeskuksesta välittää nopeasti oikeaan paikkaan, toteaa Aivoliiton yhteisömanageri Sanna Reuna.
Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:
- Halvausoireet: Yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous.
- Suupielen roikkuminen: Suupieli roikkuu toispuoleisesti. Hymyileminen ei pyydettäessä onnistu.
- Puhehäiriö: Puheen puuromaisuus tai sanojen löytämisen/ymmärtämisen vaikeus.
- Näköhäiriö: Molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.