Henkilöstökertomus 2020: Lähtövaihtuvuus puolittui

25.3.2021 12.16
Tiedote
Kuvassa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä.

Hätäkeskuslaitoksen vuosi 2020 sujui tavoitteisiin nähden kokonaisuudessaan hyvin, haastavasta operatiivisesta henkilöstötilanteesta ja koronakriisistä huolimatta. Lähtövaihtuvuus puolittui vuoteen 2019 verrattuna.

Hätäkeskuslaitoksessa oli käytettävissä vuoden 2020 aikana 635 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien täyttöaste oli 92,2 %, eli 51,5 henkilötyövuotta jäi käyttämättä, valtaosin operatiivisella puolella. 

- Vuoden aikana henkilöstövaje laski viidellä henkilötyövuodella, joten suunta on positiivinen. Erittäin myönteistä oli se, että vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus puolittui vuoteen 2019 verrattuna, jolloin se oli 13,2%. Lisäksi kaikki vuoden aikana valmistuneet 47 hätäkeskuspäivystäjää saatiin rekrytoitua töihin hätäkeskuksiin, sanoo henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.

Henkilöstövajeesta huolimatta hätäkeskuspalvelut tuotettiin vuonna 2020 laadukkaasti ja toiminnan tuloksellisuus säilyi tulostavoitteiden edellyttämällä tasolla. Hätäilmoitusten kokonaismäärä määrä laski 6 % edelliseen vuoteen verrattuna, mitä selittää koronakriisi ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset.

- Hätäpuheluiden vastausnopeustavoite saavutettiin sekä 10 että 30 sekunnin aikatavoitteen osalta. Hätäkeskuslaitoksen verkottuneen toimintamallin avulla hätäkeskustoiminta kyettiin turvaamaan aiempaa paremmin jakamalla työvuorosuunnittelun kautta resurssia ja koordinoimalla johtokeskuksen kautta päivittäistoimintaa. 

Panostusta psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan

Henkilöstön sairauspoissaolot olivat edelleen korkealla tasolla, mutta ne laskivat hieman vuoden 2019 tasosta 16,7:sta 16,6 päivään henkilötyövuotta kohden.  Operatiivisen henkilöstön osalta nousua oli 0,8 päivää ja hallintohenkilöstön osalta laskua oli 2,9 pv henkilötyövuotta kohden. 

- Henkilöstövajeen vaikutukset näkyvät mm. sairauspoissaoloissa, mitkä olivat edelleen huolestuttavan korkeat. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi teemme tiivistä yhteistyötä mm.  työterveyshuollon kanssa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä on kartoitettu ja puututtu niiden syihin entistä paremmin. Vuoden aikana defusing- eli psyykkisesti kuormittavan tilanteen purkukeskusteluja käytiin 127 kertaa. Lisäksi olemme satsanneet työnohjaukseen entistä enemmän. Syksyllä 2020 otettiin käyttöön työterveyshuollon tarjoamat sähköiset järjestelmät, Esimies- ja Työkyky-kompassi. Esimieskompassi tukee esimiehiä varhaisen tuen mallin mukaisessa esimiestyössä ja Työkyky-kompassin avulla mahdollistetaan työnantajan työkykyä tukeva oikea-aikainen toiminta jokaiselle työntekijälle, jonka työkyky on hetkellisesti tai pysyvästi heikentynyt. Teemme kaikkemme henkilöstömme työhyvinvoinnin kehittämiseksi, sanoo Koskela.

Henkilöstö