Kokeneen hätäkeskuspäivystäjän mieleenpainuvin tapaus on Estonian uppoaminen

6.4.2021 10.27
Uutinen
Hätäkeskuspäivystäjä Margareta Ådjers-Laakso istuu sinisellä sohvalla ja hymyilee kameralle.

Hätäkeskuspäivystäjä Margareta Ådjers-Laakso, työkavereiden kesken Reetta, on tehnyt lähes 40-vuotisen uran hätäkeskuksessa. Kynästä ja ruutupaperista alkanut työ on vuosien saatossa muuttunut tekniikan ja rakenneuudistusten myötä. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana: hädässä olevien ihmisten auttaminen.

-    Oliskohan tämä kutsumustyö minulle, puntaroi Margareta. 

Keväällä 1983 Margaretan isä soitti tyttärelleen todeten, että nyt on tulossa hyvä työpaikka Kristiinankaupunkiin. Siinä olisi tyttärelle eläkepaikka. Kyllä isä tiesi, sillä tytär sai paikan ja on sillä tiellä edelleen. 

-    Suurin muutos työuralla on varmasti se, että ennen teimme töitä kynän ja ruutupaperin kanssa. Silloin myös paikallistuntemuksella oli suuri merkitys, sillä kaikissa paikoissa ei välttämättä ollut edes kadunnimiä. Tänä päivänä kaikki kuusi hätäkeskusta toimivat yhdessä yhtenä virtuaalisena keskuksena, ja Hangosta soitettu hätäpuhelu voidaan ottaa vastaan missä päin Suomea tahansa. Lisäksi pystymme paikantamaan puhelimen metrien tarkkuudella mereltä tai tunturista, kuvailee Margareta työn muuttumista. 

Työssä häntä on motivoinut vaihtelevuus, sillä hätäkeskuksessa ei koskaan voi tietää, minkälainen työvuoro on edessä. Sen osoitti vuonna 1994 Estonian uppoaminen. Alle tunnissa uponneella aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 137 saatiin pelastettua. 

 Estonia-onnettomuus on työurani merkittävin tapaus, joka on vaikuttanut minuun paljon.

-    Estonia-onnettomuus on työurani merkittävin tapaus, joka on vaikuttanut minuun paljon. Tapaus ei ollut silloin oman hälytysalueeni vastuulla, mutta olimme siinä mukana ja hälytimme pelastushenkilöstöä.

Positiivinen palaute on harvinaista

Positiivisen palautteen saaminen hätäkeskuspäivystäjän työssä on hyvin harvinaista, sillä työ puhelimessa päättyy siihen, kun auttajat pääsevät kohteeseen. Ensiapua vaativissa tapauksissa ilmoittajalle usein selviää, että hätäkeskuspäivystäjällä on iso rooli auttamisen ketjussa, eikä langan päässä ole pelkkä puhelinvastaaja vaan koulutettu turvallisuusviranomainen. 

Margaretan mieleenpainuvimmat tapaukset liittyvät juuri yllättävän palautteen saamiseen.

-    Otin vastaan hätäpuhelun, missä isä oli joutunut elottomaksi. Ohjeistin alaikäistä lasta elvyttämään samalla kun hälytin paikalle apua. Perhe oli myöhemmin yhteydessä hätäkeskukseen ja halusi kiittää minua osallisuudestani. Silloin mietin, että kuka ajattelee hätäkeskuspäivystäjää, kun itsellä on ollut suuri hätä perheessä. 

Sen aikaisessa lääkäriyksikössä ensihoitolääkäri ilmoitti kanavalla, että aivan teidän kaltaisenne kaunotar on syntynyt. Lääkäri oli niin ystävällinen, että antoi meille hätäkeskukseen kunnian.

-    Toinen mielenpainuva kiitos on eräältä lumiselta pakkasyöltä, kun otin synnytyspuhelun vastaan ryhtyen ohjeistamaan ja hälyttämään paikalle apua. Silloin koko tilanne hoitui hienosti parissa minuutissa. Sen aikaisessa lääkäriyksikössä ensihoitolääkäri ilmoitti kanavalla, että aivan teidän kaltaisenne kaunotar on syntynyt. Lääkäri oli niin ystävällinen, että antoi meille hätäkeskukseen kunnian.

Hätäkeskuspäivystäjä ei kysele turhia

Hätänumeroon tehdään vuosittain lähes 3 miljoonaa hätäilmoitusta. Tuohon määrään mahtuu suuri kirjo erilaisia soittajia. Margareta muistuttaa, että parhaimpaan lopputulokseen päästään kaikkien osallisten näkökulmasta silloin, kun ilmoittaja vastaa hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin ja kuuntelee saamiaan ohjeita. Sosiaalisen median myötä kansalaisten ohjeistamiseen on pystytty panostamaan tehokkaammin kuin aikaisemmin, joten hän vinkkaa seuraamaan Hätäkeskuslaitoksen sosiaalisen median kanavia.

Lopuksi pitkän työuran hätäkeskuksessa tehnyt Margareta kertoo, mikä on motivoinut häntä 112:n parissa kaikki nämä vuodet.

-    Se kun saan auttaa. Monesti tapaamani tutut sanovat, että ”vau, teet hienoa työtä ja sinulla on virkapukukin”. Siitä saa voimaa. 

-    Lähetän vielä terveiset myös kaikille entisille kollegoille, hätäkeskuspäivystäjäkurssin opiskelijoille ja opettajille Pelastusopistoon sekä tietenkin työkavereille ympäri Suomen. Jaksetaan jatkossakin tehdä tätä tärkeää työtä hyvillä mielin.


Hätäkeskuslaitos 20 vuotta

Vuonna 2001 perustettiin uusi valtion virasto: Hätäkeskuslaitos. Tuolloin Suomeen saatiin ainutlaatuinen hätäkeskuspalvelu, missä yksi virasto vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikki hätäilmoitukset, käsittelee tiedot sekä hälyttää tarvittavat yksiköt samalla tietojärjestelmällä. Ennen Hätäkeskuslaitosta hätäpuheluihin vastattiin useista kunnallisista aluehälytyskeskuksista ja toimialojen eri hätänumeroista.