Uusia työkaluja jaksamisen tueksi
Hätäkeskuslaitos pilotoi uusia keinoja tukea henkilöstön hyvinvointia. Keravan hätäkeskuksessa kehitetään moniviranomaispurkua, ja koko virastoon rakennetaan parhaillaan vertaistukiohjaustoimintaa.
Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2023 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 34%, ja ne ohittivat ensimmäistä kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä
Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia palkittiin tänään Tampereella. Hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan eteen tehdystä työstä myönnettävä PRO 112 -palkinto luovutettiin porilaiselle Minna Yliselle. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi julkistettiin Anniina Takala Turusta.
Itsestään on pidettävä hyvää huolta
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniinan uraan on mahtunut käänteitä: ensin hän opiskeli sairaanhoitajasta hätäkeskuspäivystäjäksi ja myöhemmin virkapaikka vaihtui Porista Turkuun. Vuosien aikana Anniina on opetellut pitämään huolta itsestä ja palautumaan työstä.
Palkitsevinta on yhdessä onnistuminen
Virve-pääkäyttäjä Minna Ylinen on kokenut hätäkeskustoiminnan ammattilainen. Hänen uran varrelle on mahtunut lukuisia eri tietojärjestelmiä, opettavaisia häiriötilanteita ja onnistumisen hetkiä kollegoiden kanssa.
Hätäkeskustoiminnasta annettua lakia uudistetaan
Sisäministeriö on asettanut säädöshankkeen, jossa valmistellaan muutokset hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ja sitä täydentäviin lakeihin. Tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää säännöksiä esiselvityksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.
Hätäkeskuslaitos katsoo, että lakiuudistukseen myötä toimintavalmiuteen liittyvä tietojen käsittely erilaisissa johto- ja tilannekeskuksissa sekä viranomaisten välillä pitäisi olla mahdollista tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että laissa on säädetty selkeästi Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen tehtävistä ja sen yhteydestä muiden toimijoiden johto- tai tilannekeskuksiin.
- On hyvä, että nyt tarkastellaan lainsäädännön kautta muuttanutta toimintaympäristöämme. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa täten myös kehittämistyömme. Uuden lain tulee mahdollistaa järkevä toiminta siten, että mm. kaikki viranomaiset eivät rakenna omia johto- tai tilannekeskuksiaan toisistaan riippumattomasti, vaan siten, että hyödynnetään yhteiskäyttöisyyttä siltä osin kuin se on mahdollista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laissa säädetyt tehtävät koskevat koko Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä, ei pelkästään tiettyä henkilöstöryhmää, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio toteaa.
Hätäkeskuslaitoksella on uudelle lainsäädännölle myös toiveita hätäkeskuspäivystäjien muodollisiin pätevyysvaatimuksiin liittyen.
- Hätäkeskuspäivystäjien muodollisia pätevyysvaatimuksia on tarkennettava siten, että hätäkeskustoimintaan liittyvien eri viranomaisten peruskoulutusta tarkastellaan yhdenmukaisesti. Tämän lisäksi olisi tarpeen luoda mekanismi, jolla akuuttiin hätäkeskuspäivystäjäpulaan voidaan reagoida nopeasti, Vaino pohtii.
Lakiuudistuksella voidaan vaikuttaa myös hätäkeskustietojärjestelmään.
- Hätäkeskustietojärjestelmän käyttötarkoituksen laajennukset on lainsäädäntöuudistuksessa mietittävä tarkoin. Muiden hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten oikeudet hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön erilaisessa toiminnassa on joka tapauksessa oltava yhtenäiset. Tämä tarkoittaa tietojärjestelmän käyttöä mm. valvonta- ja oma-aloitteisissa tehtävissä, analyysi- ja suunnittelutoiminnassa sekä koulutuskäytössä. Myös tietojen hallinnan vastuut pitää olla selkeät ja kaikille toimijoille yhdenmukaiset, Vainio listaa.
- Uudistushankkeessa meille on tietysti myös erityisen tärkeää se, että muutokset eivät aiheuta taloudellisia lisävelvoitteita Hätäkeskuslaitokselle ilman, että niihin osoitetaan tarvittava lisärahoitus.
Säädöshanke on asetettu ajalle 1.12.2020–31.12.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2021.