PRO 112 -palkittu Jukka Aaltonen: Pienen, pohjoisen maan turvallisuus perustuu hyvään viranomaisyhteistyöhön

PRO 112 -palkinto myönnettiin tänään Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltoselle. Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.

Aaltonen aloitti uransa hätäkeskusalalla hälytysmestarina Salon kunnallisessa aluehälytyskeskuksessa vuoden 1983 alussa. Tähän tehtävään hän päätyi oltuaan kesäpalomiehenä, missä tehtävässä hän tutustui ensimmäistä kertaa palolaitoksen toimintaan.

- Tuntemani palopäällikkö kannusti hakemaan töihin aluehälytyskeskukseen hälytysmestarin tehtävään, ja siitä alkoi urani hätäkeskusalalla, Aaltonen sanoo. 

 Sitä ennen hän oli kouluttautunut tietoliikenneteknikoksi. Aaltosen uran työtehtävät ovatkin liittyneet aina jollain tavalla tekniikkaan ja kehittämiseen. Hän on ollut tiiviisti vaikuttamassa suomalaisen hätäkeskustoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen. Ensimmäinen hätäkeskusuudistus, jossa hän oli mukana, alkoi vuonna 1991. 

- Kokeiluhälytyskeskuskonseptin jälkeen alkoi Hätäkeskuslaitoksen perustamishanke, missä perustimme 15 hätäkeskusta ja saatoimme ne toimintaan. Hätäkeskusuudistuksen alkuvaiheissa ja kokeiluhätäkeskusvaiheessa muutosvastarinta oli hyvinkin voimakasta. Hätäkeskusuudistuksen koettiin vaikuttavan viranomaistoiminnan johtamiseen ja käytiin tietynlaista valtataistelua. Olimme kuin suurennuslasin alla ja mediakin uutisoi hanakasti jokaisesta virheestä. Ne olivat kuitenkin hienoja uuden rakentamisen ja konkreettisten aikaansaannosten vuosia - alkaen hätäkeskustilojen hankkimisista niiden varustamiseen, tekniikan rakentamiseen ja henkilöstön rekrytointiin. 

Sittemmin hätäkeskusten määrä on vakiintunut kuuteen, ja käynnissä onkin hätäkeskusten verkottuminen ja yhden virtuaalisen hätäkeskuksen toimintamallin käyttöönotto. Vuonna 2021 Hätäkeskuslaitos täyttää 20 vuotta. Aaltonen muistelee olleensa ensimmäisten joukossa, joita nimitettiin Hätäkeskuslaitoksen virkoihin vuonna 2001. 

- Näiden 20 vuoden aikana toimintamme on kehittynyt todella paljon. Olen ollut rakentamassa jo kolmea eri hätäkeskustietojärjestelmää, joista uusinta ERICA-hätäkeskustietojärjestelmää rakennettiin noin 10 vuoden ajan. ERICAn rakentaminen on ollut pitkä ja haastava projekti, eivätkä tietojärjestelmät ole koskaan valmiita. Tietojärjestelmien rakentaminen on jatkuvaa kehittämistä ja tietotekninen maailma tulee vuosi vuodelta tietyllä lailla haastavammaksi, Aaltonen toteaa. 

Nimettömistä teistä eCall:iin

Aaltonen muistelee, että Suomen nykyisenlainen osoitejärjestelmä kehitettiin vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen haja-asutusalueiden teillä ei ollut kattavaa nimistöä eikä taloilla numerointia.

- 1980-lvun puolivälin paikkeilla kehitettiin nykyisenlainen osoitejärjestelmä, missä kaikilla teillä on nimet, numerot, ja taloilla tien toisella puolella parilliset ja toisella parittomat numerot. Sitä ennen haja-asutusalueilla niitä ei ollut. Tällöin hätäkeskuspäivystäjältä vaadittiin paljonkin paikallistuntemusta, kun piti tietää kyläkauppojen, liiterien ja ties minkä halkopinojen sijainnit ambulansseja oikeaan paikkaan ohjattaessa. Tarkkana piti olla, koska hätäpuhelun soittaja kuvaili reittiä usein omasta suunnastaan, jolloin oikea ja vasen olivat eri puolilla kuin avun antajan suunnasta katsottuna. Nykyään hätäpuhelu paikannetaan automaattisesti, ja hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä onkin enimmäkseen sijaintitiedon varmistaminen. Halkopinojen sijaintia ei enää tarvitse tietää, Aaltonen naurahtaa.  

Pidemmän aikavälin Hätäkeskustoiminnan ja Suomen turvallisuuden tulevaisuudesta kysyttäessä Aaltonen vastaa uskovansa, että kehitys koskee toiminnan laadullista puolta.  Hän näkee kehitysmahdollisuuksia erityisesti eri järjestelmien yhteenliittämisessä. 

- Massadatan käyttö toiminnan analysointiin tulee olemaan yksi merkittävä kehityskohde sekä robotiikan ja keinoälynkin hyödyntäminen. Viranomaisradioverkon seuraava kehitysvaihe tulee vaikuttamaan merkittävästi viranomaisten väliseen tietojen välitykseen ja turvallisuustoimijoiden datasiirron kehittymiseen. ERICA, VIRVE ja KEJO sekä muut viranomaisjärjestelmät tulevat integroitumaan vahvasti kokonaisuudeksi.

 Aaltonen arvelee, että ehkä jossain vaiheessa myös kuvien tai videon välittäminen hätäkeskukseen tulee mahdolliseksi. Hän kuitenkin uskoo sen käyttämisen suurimman hyödyn kohdistuvan kenttätoimijoiden puolelle. 

- Hätäkeskuspäivystäjien tehtävänkäsittely perustuu kyselymetodiin ja riskinarvioprotokollaan, mihin kuvat ja videot eivät itsestään selvästi tuo lisäarvoa. Lisäinformaatiota voitaisiin ehkä kuitenkin välittää suoraan kentällä toimiville yksiköille, joille tästä voisi olla hyötyä. 

 Aaltonen uskoo, että tulevaisuudessa myös erilaiset automaattilaitteet yleistyvät. Tästä yhtenä esimerkkinä on eCall-järjestelmä, joka lähettää kolaroidusta autosta tietoja hätäkeskukseen.

- eCall:in tapaisia automaattisia hälytysjärjestelmiä syntyy muitakin, ja Hätäkeskuslaitoksen tulee varautua ja valmistautua niiden tulemiseen. Maailmalla liikkuu paljon erilaisia ideoita, mutta on toinen asia, mitkä tulevat viranomaiskäyttöön. Myös jatkuvasti kovenevat tietoturvavaatimukset voivat hieman jarruttaa teknistä kehittämistä, hän sanoo.

Aaltonen kuitenkin muistuttaa, että toiminnan ja tekniikan kehittämisessä emme ole Suomessa yksin.

- Seuraamme aktiivisesti kansainvälistä kehitystä ja osallistumme useisiin asiantuntijatiimeihin, mm. Euroopan hätänumerojärjestössä.

Lähitulevaisuudessa 112 Suomi -sovellus tulee kehittymään edelleen kansalaisten turvallisuustietopankiksi, joka kokoaa kansalaisten käyttöön hyödyllisiä tietoja ja ohjeita erilaisten vaara- ja ongelmatilanteiden varalle. 

- Myös yleinen vaaratiedottaminen on kehityskohteena ja myös sillä osa-alueella tapahtuu varmasti toimintaketjun tehostumista jo lähitulevaisuudessa, hän sanoo.

Suomen turvallisuus syntyy viranomaisyhteistyöstä

Aaltonen on työskennellyt hätäkeskusalalla jo viidellä eri vuosikymmenellä. 37 vuoden hätäkeskusuransa huippuhetkistä kysyttäessä Aaltonen toteaa nauttineensa kaikista aikaansaannoksista ja tiimityöskentelystä. 

- Olen saanut olla hienoissa tiimeissä mukana. Olemme sopineet toimintatavoista yhdessä eri turvallisuusviranomaisten kanssa. Olen nähnyt ja kokenut tilanteita Tšernobylistä tämänvuotiseen Koronaan, mitkä kummatkin ovat näkymättömiä uhkia.

Erityisesti Aaltonen painottaa suomalaisten turvallisuusviranomaisten hyvin toimivan yhteistyön merkitystä. Hän on uransa aikana nähnyt, miten viranomaisyhteistyö on kehittynyt ja saavuttanut nykyisen, hyvin ja tehokkaasti toimivan tason. 

- Viranomaisyhteistyön toimivuuden voi parhaiten havaita suuronnettomuustilanteissa, jotka ovat aina moniviranomaistehtäviä. Me voimme hätäkeskuksesta hälyttää kaikki tarvittavat turvallisuusviranomaiset paikalle samanaikaisesti, poliisista ja pelastustoimesta sosiaaliviranomaisiin, ja se on tulosta toimivasta viranomaisyhteistyöstä. Kentällä kaikilla toimijoilla on selkeät roolit, ja yhteistyön toimintamuodot ovat hioutuneet tehokkaiksi.  Muihin maihin verrattuna suomalainen hätäkeskustoiminta ja viranomaisyhteistyö on ainutlaatuisen tehokasta, ja juuri tämän hyvin toimivan ja tehokkaan viranomaisyhteistyön ansiosta voimme todeta, että Suomen sisäinen turvallisuus on erittäin korkealla tasolla. Pienen, pohjoisen maan menestys ja turvallisuus perustuu hyvään yhteistyöhön.