112-päivä: Turvallisuuden tunne on noussut aiempaa merkityksellisemmäksi
EU:n yhteistä 112-päivää vietetään vuosittain 11. helmikuuta. Suomessa 112-päivä on perinteisesti turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. Tänä vuonna kampanjaa vietetään virtuaalisesti teemalla ”Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä”.
Tällä kertaa 112-päivällä herätellään ihmisiä pohtimaan mistä turvallisuuden tunne muodostuu ja miten eri toimijoiden työ vahvistaa turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Kampanjan suojelijana toimii sisäministeri Krista Mikkonen. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi kampanja toteutetaan virtuaalisesti.
– Yhteiskunnallisen luottamuksen ja turvallisuuden kokemuksen välillä on vahva myönteinen yhteys – mitä enemmän luotan yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toisiin ihmisiin, sitä turvallisemmaksi koen elämäni, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.
112-päivään osallistuu Hätäkeskuslaitoksen lisäksi muita turvallisuusviranomaisia, järjestöjä, vapaaehtoistyöntekijöitä sekä monia muita turvallisuuden parissa työskenteleviä toimijoita.
112-päivän perinne on jatkunut meillä jo 26 vuotta, sillä hätänumeropäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Suomesta 112-päivän kampanjointi on levinnyt myös muihin EU-maihin, ja ensimmäistä EU:n yhteistä 112-päivää vietettiin vuonna 2008.
Kampanjan aikana tapahtumia on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea ja kampanjointi on ollut aktiivista sosiaalisessa mediassa. Paikallistapahtumat ovat olleet tärkeä osa 112-päivän kampanjaa ja perinteitä, mutta vallitsevan koronatilanteen vuoksi kampanjaa on jouduttu viettämään nyt kahtena vuotena virtuaalisesti.
Turvallisuuden tunne on yksilöllistä ja monen tekijän summa
Sisäministeriön toukokuussa 2021 julkaisemassa sisäisen turvallisuuden selonteossa määriteltiin tavoitteeksi, että Suomi on maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Sisäinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmiset voivat nauttia yhteiskunnan tarjoamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja muista ikävistä kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.
Turvallisuuden tunne on noussut aiempaa merkityksellisemmäksi. Erityisesti heikommassa asemassa olevien kokemaa turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa, mikä vahvistaa laajemmin koko yhteiskunnan turvallisuutta.
– Turvallisuuden tunne ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi vanhempi väestö pelkää nuoria enemmän ja maaseutu koetaan kaupunkia turvallisemmaksi. Tunteeseen vaikuttavat vaikkapa joutuminen rikoksen uhriksi, turvallisuusympäristön muutokset sekä arviot viranomaistoiminnasta ja sen onnistumisesta, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo blogissaan.
Korkeaan turvallisuuden tunteeseen liittyy voimakkaasti myös luottamus viranomaisiin. Luottamus ansaitaan jokaisessa kohtaamisessa. Sisäisen turvallisuuden kannalta on ensiarvoista, että pystymme pitämään luottamuksen viranomaisiin korkeana kaikissa väestöryhmissä sekä ennalta estämään turvallisuusongelmia ja -uhkia.
– Suomessa viranomaisyhteistyö on merkittävässä roolissa yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Yhteistyön avulla voidaan vastata moniin sellaisiin turvallisuushaasteisiin, joihin eivät yksittäiset viranomaiset yksinään pystyisi, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo blogissa.
Vahva turvallisuuden kokemus arjessa kantaa myös kriisien kohdatessa. Kuten tunteet yleensä, myös turvallisuuden tunne on henkilökohtaista ja yksilöllistä. Ihmisten omat kokemukset, olosuhteet ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisia turvallisuushaasteita kukin arjessaan kohtaa.
– Hyvin yksikertaisilla toimilla voidaan saada merkittävä vaikutus aikaan. Parhaimmillaan pelastetaan ihmishenkiä ja säästetään merkittäviä omaisuus- tai ympäristöarvoja. 112-päivänä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä jokin konkreettinen toimenpide, jolla voin parantaa omaa tai läheisteni turvallisuutta. Turvallisuus lähtee meistä jokaisesta itsestämme, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio sanoo.
Hätänumeron ja 112-päivän historia
Nykyinen hätänumero 112 otettiin käyttöön vuoden 1993 alussa. 112 on EU:n yhteinen hätänumero, mutta EU:n alueella on suuria maakohtaisia eroja hätänumeron toimivuudessa ja tunnettavuudessa. Monissa maissa avuntarvitsijan täytyy edelleen tuntea useita eri hätänumeroita eri viranomaisille. Suomessa on käytössä vain yksi hätänumero, 112.
1991: eurooppalainen 112-hätänumero esiteltiin EU:n komissiossa täydentämään kansallisia hätänumeroita ja tuomaan hätäpalvelut saataville kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Heinäkuussa Euroopan unionissa päätetään ottaa käyttöön yhteinen hätänumero 112.
1993: Suomi ottaa käyttöön EU:n yhteisen hätänumeron 112.
1997: Suomessa vietetään ensimmäistä 112-päivää ja tuodaan EU:n yhteistä hätänumeroa 112 tunnetuksi.
2002: Hätänumero 112 tulee pakolliseksi kaikille EU-jäsenmaille.
2008: Helmikuussa vietetään ensimmäistä Euroopan yhteistä 112-päivää. Jotta 112 saadaan tunnetuksi kaikkialla EU:ssa, Euroopan komissio on yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa julistanut helmikuun 11. päivän Euroopan 112-päiväksi. Kesäkuussa EU:n komissio julkistaa 112-numerolle omistetun verkkosivuston ec.europa.eu/112, joka sisältää EU:ssa matkustaville tietoa kaikilla virallisilla EU-kielillä.
2009: helmikuusta alkaen numerosta 112 tulee Euroopan virallinen hätänumero.
Hätäkeskuslaitoksen historia - Hätäkeskuslaitos (112.fi)
112-päivän blogit
- Sisäministeri Krista Mikkonen: Tänään vietetään EU-maiden yhteistä 112-päivää
- Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio: Hätänumero 112 tunnetaan – Hätäkeskuslaitoksen palveluun luotetaan
- Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen: Maailman paras turvallisuuden tunne
- Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka: Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä
Tutustu myös:
- 112-paiva.fi
- 112-päivä sosiaalisessa mediassa
- Milloin soitat hätänumeroon 112? - Hätäkeskuslaitos
- EENA - The European Emergency Number Association
