Katse tulevaan – uudistuksia ja toiminnan kehittämistä

Julkaisupäivä 17.11.2020 10.22 Blogit

Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio:

Hätäkeskuslaitos ja hätäkeskuspalvelut ovat monessakin mielessä nyt uuden edessä. Takana on pian kaksikymmentä työntäyteistä toimintavuotta valtion virastona. Toimintaympäristömme muuttuu kuitenkin lujaa vauhtia ja moni asia vaatii uudistuksia, jotta pystymme vastaamaan yhteiskunnan tämän päivän haasteisiin.

Hätäkeskuspalvelut ovat yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä palveluista, jonka arvon jokainen Suomessa asuva ja oleskeleva ymmärtää viimeistään hädän hetkellä.  On tärkeää, että pystymme uudistamaan ja kehittämään toimintaamme siten, että huomioimme avun tarvitsijat, yhteistyöviranomaiset sekä oman henkilöstömme. Tulevien vuosien toimintamme keskeiset painopistealueet ovat koulutuksen ja lainsäädännön uudistamishankkeet, joilla turvataan sekä riittävä ammattitaitoinen henkilöstö että tehokas verkottunut yhteistyön toimintamalli. Ensi vuoden alusta alkava uusi strategiakautemme suuntaa toimintaamme myös entistä enemmän osaamisen kehittämiseen, voimavaroihin, teknologiaan ja yhteistyöhön. 

Hätäkeskustoiminnan koulutus- ja lainsäädäntöhankkeet  

Sisäministeriö on käynnistänyt pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeen 11.11.2020. Hankkeen määräaika on vuoden 2022 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ottaa huomioon toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat kehittämistarpeet hätäkeskustoiminnan koulutukselle. Lisäksi arvioidaan koulutusjärjestelmään tarvittavat muutostarpeet mukaan lukien tutkinnot ja rahoitus. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023 - 2024 aikana. 

Sisäministeriö on myös käynnistämässä hätäkeskuslainsäädännön kehittämishankkeen tehdyn esiselvityksen pohjalta. Esiselvityksessä nähtiin, että keskeiset muutostarpeet liittyvät hätäilmoituksen ja viranomaisen oma-aloitteisen tehtävän määritelmiin, Hätäkeskuslaitoksen ydintehtävien lisäksi yhteiskunnalliselta kannalta hyväksyttäviin lisätehtäviin sekä tietosuojakokonaisuuteen. Tämän lisäksi tulisi selkeämmin säätää tietojen käsittelystä Hätäkeskuslaitoksen tehtävien ja muiden viranomaisten tehtävien kannalta erityisesti johto- ja tilannekeskustoiminnot huomioon ottaen. Esille tuli myös aihepiirejä, joita on arvioitava jatkotyössä vaihtoehtoisina ratkaisuina. Esimerkkinä voidaan mainita rekisterinpitäjyys.

Näihin kumpaankin kokonaisuuteen liittyy valmisteilla oleva hätäkeskustoiminnan strategia, jota sisäministeriö ei ole vielä vahvistanut. Strategian valmistelussa korostettiin neljää kehitettävää kokonaisuutta eli tilannekuvan ja johtamisen kokonaisuutta, henkilöstövoimavarojen kehittämistä, palvelutuotannon kehittämistä ja hätäkeskustoimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistä. 

Kohdennettua riittävää koulutusta tarvitaan

Kummatkin hankkeet ovat elintärkeitä hätäkeskustoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Koulutusjärjestelmässä haluan painottaa kahta tavoitetta. Ensinnäkin koulutusmäärä on saatava sellaisiksi, että kykenemme saavuttamaan sisäministeriön kanssa yhdessä asettamamme vähimmäishenkilöstömäärän virastossa, joka on 630. Tämän lisäksi koulutus on järjestettävä siten, että kaikkiin kuuteen hätäkeskukseen löytyy riittävästi halukkaita hakijoita tulevaisuudessa. Nykyinen koulutusmäärä korjaa tilannetta suhteellisen hitaasti ja olisikin olennaista saada järjestettyä esim. yksi ylimääräinen alueellinen kurssi välittömästi Etelä- tai Varsinais-Suomessa, jotta Keravan ja Turun tilanne saataisiin korjattua. 

Lainsäädännöllä tehoa verkottuneeseen toimintaan ja viranomaisyhteistyöhön

Hätäkeskuslainsäädännön näkökulmasta näen olennaisen tärkeäksi johtokeskuksen tehtävistä säätämisen. Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen tehtävistä ei ole säädetty lainsäädännössä. Johtokeskuksen toiminnan käynnistäminen on herättänyt paljon epäluuloa yhteistoimintaviranomaisten keskuudessa. Verkottuneessa hätäkeskusympäristössä johtokeskuksemme on elintärkeä, jotta kykenemme pitämään yllä hätäkeskustoiminnan tilannekuvaa siitä, miten hätäkeskusjärjestelmämme toimii ja miten reagoimme häiriötilanteisiin – aiheutuu ne sitten tehtävämääristä, hätäkeskusten voimavaroista tai teknisistä häiriöistä. Tämän lisäksi on olennaisen tärkeää luoda yhteistoimintaviranomaisten kesken sellainen toimintakulttuuri, jossa luotetaan toinen toistemme tekemiseen. Luottamus on keskeinen osa yhteistoimintaa ja tulee olemaan yksi tehokkaan viranomaistoiminnan onnistumisen edellytyksistä 2020-luvulla. 

Toisena tärkeänä kokonaisuutena lainsäädännön kehittämisessä näen tietosuojaan, tietoturvaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvän säätelyn ja ohjeistuksen siten, että tehokas toiminta on kaikissa oloissa mahdollista. Toimintamallit tulee olla selkeitä, jotta kiihkeärytmisessä hätäkeskustyössä kyetään tekemään päätökset nopeasti ja säädökset täyttäen. 

Osaaminen, voimavarat ja teknologia sekä yhteistyö strategisina painopisteinä

Tulemme keskittymään toiminnassamme kolmeen kokonaisuuteen. Ensinnäkin henkilöstön osaamiseen panostamalla vahvistamme henkilöstön kykyä suoriutua tehtävistään mahdollisimman hyvin. Toiseksi voimavarat meidän on saatava sille tasolle, että kykenemme nostamaan henkilöstömäärän riittävälle tasolle ja että kykenemme panostamaan meidän tärkeimmän työkalumme – ERICAn – yläpitoon, kehittämiseen ja varmistamiseen. Kolmanneksi meidän on yhteistyössä viranomaisten kanssa kehitettävä prosesseja nykyistä sujuvammiksi ja yhtenäisemmiksi siten, että verkottuneesta toiminnasta saadaan maksimaalinen hyöty. 

Osaamisella, riittävällä henkilöstömäärällä, teknologisella kehittämisellä ja viranomaisyhteistyöllä saavutamme tulostavoitteemme niin, että myös työyhteisö voi hyvin. 

Taito Vainio 
Hätäkeskuslaitoksen johtaja

 

0 0