Hätäkeskuslaitos julkaisee blogeja suomeksi ja ruotsiksi.

Hätäkeskuspalveluiden saatavuus turvataan viittomakielellä

Julkaisupäivä 24.8.2021 10.47 Blogit

Operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen:

Jokaisella meistä tulisi olla oikeus käyttää äidinkieltään tai ensikieltään asioidessaan viranomaisten kanssa. Kesäkuusta lähtien hätäilmoituksen on voinut tehdä viittomakielellä, kun Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen työstämä kokeilu käynnistyi. Voisiko viittomakielen etätulkkausta hyödyntää myös muissa kiireellisissä viranomaispalveluissa? 

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, - - - vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”  Suomen perustuslaki (6 § Yhdenvertaisuus)

Suomessa arvioidaan olevan noin 740 000 kuulovammaista, joista noin 8 000 on täysin kuuroja. Lisäksi maassamme on arvioitu olevan yli 50 000 ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä kuuroja on arviolta 5500. Myös suomenruotsalaista viittomakieltä käytetään, mutta käyttäjien määrä on merkittävästi suomalaista viittomakieltä käyttäviä pienempi. Toiminta hätätilanteissa ja muu asiointi eri viranomaisten kanssa on näille henkilöstöryhmille oma haasteensa.

Viittomakielen etätulkkausta koskeva kokeilu käynnistyy

Keväällä 2021 Kela ja Hätäkeskuslaitos allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kokeilusta, jossa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta. Kokeilun tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen viranomaispalveluissa. Uusi palvelu vahvistaa myös Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovelluksen roolia kokonaisturvallisuuteen liittyvänä viranomaisten palvelualustana.

Kelan vammaisten tulkkauspalveluun tulleissa ilmoituksissa, joissa on kysymys ilmeisestä hätätilanteesta, voidaan muodostaa äänipuhelu hätänumeroon. Tulkki välittää avuntarvitsijalta saadut tiedot hätäilmoituksen käsittelyyn Hätäkeskuslaitokselle ja avustaa etätulkkauksella hätäkeskuspäivystäjän ja hädässä olijan välistä vuoropuhelua. 

Toiveissa on, että kokeilulla löydetään pysyvä ratkaisu niihin tarpeisiin, joita edunvalvojat ovat tuoneet Hätäkeskuslaitoksen ja muidenkin kiireellisiä palveluita tarjoavien viranomaisten tietoon.

Ratkaisuja on etsitty yhteistyössä

Hätäkeskuslaitos oli keväällä 2017 yhteydessä Kelan silloiseen pääjohtajaan Elli Aaltoseen ja tuohon aikaan sisäministerinä toimineeseen Paula Risikkoon viittomakielen tulkkikeskuksen hyödyntämisestä erilaisissa hätä- tai kiireellisissä tilanteissa. Tämän johdosta Kela kokosi työryhmän valmistelemaan asiaa Kelan, Hätäkeskuslaitoksen, sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajista. Työryhmän tekemien johtopäätösten mukaisesti Kelan johdolla ryhdyttiin vuoden 2018 aikana valmistelemaan alkavaa kokeiluhanketta, josta oli tarkoitus koota jatkoesitykset toiminnan vakiinnuttamiseksi, laajentamiseksi ja toteuttamiseksi. 

Hätäkeskuslaitos käyttää tulkkauspalvelua useisiin eri vieraisiin kieliin koko ajan, joten kokemusta "neuvottelupuhelun" käytöstä hätäilmoituksen käsittelyssä on kertynyt paljon. Vuonna 2020 tulkkauspalveluja käytettiin 212 kertaa lukuisiin eri kieliin. Kela puolestaan järjestää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010) nojalla tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille. Palvelun järjestämisentapoja ovat lähitulkkaus ja etätulkkaus. 

Näin ollen nähtiin järkeväksi etsiä synergiaetuja jo olemassa olevien ratkaisujen kautta. Kyse on myös palvelun laadun turvaamisesta - etätulkkien viittomakielentaidon tulee olla todella korkeatasoista ja heidän tulee olla erikoistuneita tämän alan sanastoon sekä puhutulla että viitotulla kielellä. On huomioitava se, että loukkaantuneen viittominen voi olla varsin normeista poikkeavaa eli siitä voi olla vaikeaa saada selvää (riippuu esim. siitä, millä tavalla on loukkaantunut). Myös järjestelyn edellyttämän kuvan ja äänen laadun on oltava korkeatasoista. Haasteena ovat myös tietoturva- ja tietosuojakysymykset, koska monissa kiireellistä viranomaisapua koskevissa tilanteissa käsitellään arkaluontoisia henkilötietoja.

Etätulkkauksen hyödyntäminen muissa kiireellisissä viranomaispalveluissa

Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa on vuosien aikana ollut muutama viittomakielen taitoinen hätäkeskuspäivystäjä, mutta ei riittävästi oman viittomakielisen palvelun luomiseen. Lisäkoulutuksen kautta voisi toki saada aikaan tilanteen, jossa hätäkeskuspalvelua olisi tuottamassa riittävä määrä viittomakielisiä hätäkeskuspäivystäjiä, mutta tämä vaatisi paljon aikaa ja resursseja, eikä siten ole realistisin vaihtoehto. Viittomakielen kouluttaminen ei onnistu pelkästään työn ohessa, vaan vaatisi sen, että hätäkeskusten päivystyshenkilöstöä tuottaviin oppilaitoksiin saataisiin kursseille mittava määrä viittomakieltä osaavaa henkilöstöä ja hakeutuminen jatkuisi tasaisena vuosittain.  

Hätäilmoituksen tekeminen viittomakielellä ei siis ole mahdollista ilman kolmannen osapuolen tukea. Sama koskee muita viranomaisten välitöntä toimintaa vaativia tilanteita, kuten meripelastustehtäviä. Huomionarvoista on, että viranomaisten kiireellisissäkään palveluissa ei välttämättä ole olemassa muuta mahdollisuutta kuin soittaminen äänipuheluna. Vuorovaikutusta viittomakielellä esimerkiksi onnettomuuspaikoilla ei ole vakioitu.

Viranomaisten viittomakielistä tulkkauspalvelua ei ole tehtävämäärä huomioiden järkevää luoda kullekin viranomaiselle erikseen, vaan hyödyntää mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita. Viittomakielisten hätäpuheluiden määrä on oletettavasti vähäinen, eikä siten kannata rakentaa jokaiselle viranomaiselle erillisiä etätulkkausstudioita, joiden vuosittainen kustannus on merkittävä pelkästään palkkakustannuksina. Yhdenkään turvallisuusviranomaisen toimintamäärärahoissa ei tällaista kuluerää ole huomioitu.

Tavoitteena tarjota yhdenvertaisempaa palvelua

Hätäkeskustoiminnassa erityisryhmien tarpeet ovat tulleet kehityskohteina esiin toiminnan eri vaiheissa ja teknologian kehittyessä. Esimerkiksi kuulovammaisille suunnattu hätätekstiviestipalvelu hätänumeroon 112 on nyt yhdenvertaisempaa, kun aiemmin jokaisella 15 hätäkeskuksella oli oma tekstiviesteille tarkoitettu numero. 

Esteettömyys ja saavutettavuus koskevat laajasti kaikkia erilaisia viranomaisten palveluja – myös hätäkeskustoimintaa. Tämä on huomioitava kaikessa kehittämisetoiminnassa.

Marko Nieminen
Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja