Hätäkeskuslaitos julkaisee blogeja suomeksi ja ruotsiksi.

Hallituksen talousarvioesitys – Hätäkeskuslaitoksen näkymä 2022

Julkaisupäivä 7.10.2021 13.45 Blogit

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodeksi 2022 on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hätäkeskuslaitokselle vuosi 2022 näyttäytyy kohtuulliselta. Hätäkeskuslaitoksen toimintamääräraha ensi vuodelle on 64 860 000 euroa, kun se tänä vuonna on ollut 60 048 000 euroa. Suurelta osin tämä muodostuu kevään 2021 kehyspäätöksestä, jossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin vuodesta 2022 alkaen 4,7 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn ylläpito- ja kehityskuluihin. Hätäkeskustietojärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen näkökulmasta olemme kohtuullisessa tilanteessa. 

Hätäkeskuspäivystäjistä on pulaa

Hätäkeskuslaitos on ollut jo vuosia tilanteessa, jossa päivystyshenkilöstön määrä on ollut liian vähäinen jatkuvasti lisääntyvien hätäilmoitusten vastaanottoon. Tämä näkyy päivystyssalien työn pakkotahtisuutena, sairauspoissaolojen korkeana tasona ja heikentyvänä työhyvinvointina. Ongelmat kasautuvat jatkuvasti lisää, koska osaamisen kehittämisestä joudutaan tinkimään. Päivystäjiä ei voida irrottaa perustehtävästä kehittämään omaa ammattitaitoaan sen näkymättä välittömästi hätäilmoitusten tekijöille pidentyvinä vastausviiveinä ja sitä kautta avun saannin viivästymisenä. 

Tilanne on sillä tavalla hankala, että pätevyyden omaavia hätäkeskuspäivystäjiä ei ole tarjolla ja sijaisia ei hätäkeskustoiminnassa ole mahdollisuutta käyttää. Tämä näkyy erityisesti kesälomakautena, jolloin neljäsosa päivystyshenkilöstöstämme on lomalla ja samaan aikaan hätäilmoitusten määrä kasvaa 20 – 30 prosenttia verrattuna kesälomakauden ulkopuoliseen aikaan. 
  
Hätäkeskuslaitos onkin yhdessä sisäministeriön kanssa asettanut minimihenkilötyövuositavoitteeksi 630. Tällä hetkellä olemme hiukan alle 600 henkilötyövuoden tasolla. Koulutusmääriä on saatu jonkin verran lisättyä, mutta ei vielä riittävästi. Tänä syksynä Pelastusopistossa alkoi yksi ylimääräinen 24 hätäkeskuspäivystäjän kurssi, joka valmistuu vuoden 2022 joulukuussa. 

Ongelmaan siis näkyy valoa tunnelin päässä, mutta se edellyttää myös sitä, että Hätäkeskuslaitoksella on vuoden 2023 alussa mahdollisuus rekrytoida ylimääräinen kurssi töihin. Tämän hetkinen rahoituskehys ei siihen anna mahdollisuutta. 

Tämä voi muutenkin jäädä vain valon pilkahdukseksi, jos koulutusmäärän kasvattamiseen ei investoida nyt. Seuraavan 10 vuoden aikana n. 25 prosenttia henkilöstöstämme jää eläkkeelle ja tilalle tarvitaan uudet tekijät.  

Kasvavat kustannukset huolena koko sisäisessä turvallisuudessa

Ongelmana Hätäkeskuslaitoksella on se, että kustannustaso kasvaa jatkuvasti. Tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen kallistuu, henkilöstökustannukset lisääntyvät ja vuokrakustannukset nousevat jatkuvasti eikä niihin Hätäkeskuslaitoksen omilla toimenpiteillä voida paljoakaan vaikuttaa. Kun nämä kolme kokonaisuutta muodostavat noin 90 prosenttia kokonaiskustannuksista, on selvää, että toiminnan tehostamisella ei saada palvelutasoa pidettyä yllä. Käytännössä siis määrärahataso voi nousta, mutta jos kustannukset nousevat määrärahakorotuksia enemmän, itse toimintaan jää vähemmän rahaa. 

Sama ongelma on vaivannut kaikkia sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ei onnistu, jos perusrahoitus ei ole riittävällä tasolla. Suunnitelmallisuus ei myöskään onnistu, jos joka vuosi määrärahat joudutaan etsimään lisätalousarvioiden kautta.      

Toteutuva sisäinen turvallisuus on tekijöidensä summa

Sisäisen turvallisuuden viranomaiset toimivat joka päivä ympärivuorokautisesti väestön turvallisuuden eteen. Hätäkeskuslaitos vastaanottaa n. 3 miljoonaa hätäpuhelua vuosittain ja hälyttää n. 1,5 miljoonaa kertaa ensihoidon, poliisin, pelastustoimen, rajan tai sosiaalitoimen auttamaan hädässä olevaa ihmistä. Olennaista on, että yksittäisen viranomaisen hyvä määrärahatilanne ei riitä vaan sisäistä turvallisuutta edistävillä viranomaisilla on kaikilla oltava riittävät voimavarat, jotta hädässä oleva ihminen saa nopeaa apua. 

Hätäkeskuslaitos toimii avun ja turvan ensimmäisenä viranomaislenkkinä auttamisen ketjussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hätäkeskusten on kyettävä vastaamaan hätäpuheluihin nopeasti ja kyettävä hälyttämään oikeat voimavarat oikeaan paikkaan nopeasti. Jos Hätäkeskuslaitos ei kykene tähän, ei viranomaisia kyetä hälyttämään, vaikka niillä olisi voimavaroja käytettävissä. Toisaalta pelkästään Hätäkeskuslaitoksen voimavarat eivät riitä, jos sisäisen turvallisuuden viranomaisilla ei ole voimavaroja hälytettävissä. Kummassakin tapauksessa kiireellisessä avun tarpeessa olevan ihmisen avun saanti viivästyy. Hätätilanteissa aika ratkaisee joka päivä.      

Taito Vainio
Hätäkeskuslaitoksen johtaja

Hätäkeskuspalvelut